Trimble Access, uusi versio Trimble Access 2023.00 julkaistu

Trimble Access 2023.00, BIM-toiminto

Trimble on julkaissut huhtikuussa 2023 uuden version Trimble Access -ohjelmistosta. Keräät, hallitset ja analysoit tietoja tehokkaammin ja tarkemmin Trimble Access 2023.00:n avulla.

Uusia ominaisuuksia:

Sisäänrakennettu Trimble Maps -tuki

Tarkastele korkearesoluutioisia ilmakuvia ja maastotietoja Trimble Mapsista suoraan Trimble Access:ssa ja käytä uusia kartoitustyökaluja suurten tietojoukkojen hallintaan ja analysointiin.

Tasonhallinta tarjoaa parannetun linkityksen suunnitelmatiedostoihin

Linkitä suunnitelmatiedostot helposti työhön Trimble Connectista tai USB-asemista tasonhallinnan kautta.

Karttatyökalut suurten tietojoukkojen käsittelyyn

  • Valitse ja panoroi kartalla

  • Monivalintapainike useiden karttakohteiden suorakulmion tai monikulmion valintaan

Vain tiettyjen kohteiden näyttäminen BIM-mallissa

Uusi BIM-työkalurivi tarjoaa työkaluja sinua eniten kiinnostavan BIM-mallin kohteiden eristämiseen.

Karttatietojen läpinäkyvyys

Uusi Läpinäkyvyys-lomake tarjoaa erilliset läpinäkyvyyden ohjausobjektit kartan BIM-malleille ja muille kartan taustoille, mukaan lukien Trimble Maps, WMS:n datatasot ja taustakuvat. Lisääntynyt läpinäkyvyys voi tarjota paremman kontrastin työn tai muiden linkitettyjen tiedostojen ominaisuuksiin.

Pinnantarkastuksen läpinäkyvyys

Jos haluat poistaa häiritseviä artefakteja skannaustarkastuksista, voit nyt valita vaihtoehdon Läpinäkyvä niille laserkeilauspisteille, joita et halua näytettävän, kun määrität pinnan tarkastuksen väriasteikon.

Saat lisätietoja näistä ja muista uusista ominaisuuksista sekä työnkulun, käyttöliittymän ja suorituskyvyn parannuksista Trimble Accessin Tukiportaalista. 

> Lisätietoa Trimble Access Tukiportaalissa

TEKNINEN TUKI: TRIMBLE GEOSPATIAL -JÄRJESTELMÄT

Kari Immonen
Tuki- ja koulutuspäällikkö

0207 510 634
kari.immonen (at) geotrim.fi

Ulf Fransman
Tekninen asiantuntija

0207 510 643
ulf.fransman (at) geotrim.fi

Tapio Kärkkäinen
Tekninen asiantuntija

0207 510 602
tapio.karkkainen (at) geotrim.fi

Kirjoitettu

Uusin laiteteknologia tuo hyötyjä niin opiskeluun kuin opetukseenkin

Kuvassa vasemmalta Tavastialta Pekka Korpela ja Pauli Koivusaari ja Geotrimiltä Kari Immonen.

Ammattiopisto Tavastia teki vuoden vaihteessa Geotrimin kanssa hankintasopimuksen, joka sisältää 4 kpl Trimble S7-robottitakymetriä ja 5 kpl TSC7-maastotietokoneita sekä yhden Trimble SX12-laserkeilaintakymetrin oppilaitoskäyttöön. Hankinta on tehty leasing-sopimuksella, jonka etuna on helpompi budjetointi sekä uusimpien laite- ja ohjelmistoratkaisujen saaminen nopeasti opetuskäyttöön. Valitut laitteet ja ohjelmistot myös pysyvät ajan tasalla leasingin avulla kausittain.

Uusin laiteteknologia tuo hyötyjä niin opiskeluun kuin opetukseenkin. Opiskelijat saavat käyttöönsä samat toiminnot ja ominaisuudet, joita tulevat työnantajatkin käyttävät. Kun opiskelijoilla on osaamista ajantasaisista mittalaitteista, myös työllistymisen mahdollisuudet paranevat. Uusien mittausjärjestelmien monipuoliset ominaisuudet myös antavat hyvät valmiudet tulevien työtehtävien haasteisiin.

Oppilaitos, joka tarjoaa koulutusta uusimmilla laitteilla, on myös oppilaitosvalintaansa tekevälle nuorelle kiinnostava. Myös opiskelun aikana tehtävät mittausharjoitukset ovat mielekkäämpiä ajanmukaisilla laitteilla.

Maanmittausalla ammattitaitoisen työvoiman tarve on kova. Tehtävään valittu henkilö saa jo usein työpaikan vetovoimaetuna valita käyttöönsä hänelle tutun ja mieluisan mittalaitteen. Opintojen aikana on tärkeää päästä tutustumaan eri laitteisiin. Trimblellä on monipuolinen laitetarjonta ja yhteistyö Ammattiopisto Tavastian ja Geotrimin välillä on ollut sujuvaa. Tavastian opiskelijat tulevat koko Suomen alueelta ja ovat pääasiassa aikuisia oppisopimuksella opiskelevia henkilöitä, joten opit leviävät laajalle.

Tavastian hankkimat laitteet luovutettiin Geotrimillä 31.1.2023. Paikalla olivat Tavastialta maanmittauksen lehtori Pauli Koivusaari ja Pekka Korpela. Geotrimiltä laitteita luovuttamassa oli Kari Immonen.

Kirjoitettu

Geotrim ja AccelBit Oy aloittavat yhteistyön

Trimble Catalyst ja Karttaselain-sovellus

Karttaselain-sovelluksen ja Trimble Catalyst GNSS-laitteen yhdistelmällä tarkempi paikannus

Markkinoilla on ollut tarvetta helppokäyttöiselle ja kustannustehokkaalle paikannusratkaisulle, jolla voisi navigoida helposti esimerkiksi kiinteistörajaan paremmalla tarkkuudella kuin mihin pelkät älypuhelimet pystyvät. Kysyntää tällaiselle ratkaisulle on varsinkin metsäsektorilla.

Trimblen paikkatietolaitteiden maahantuoja Geotrim Oy ja karttasovelluksen kehittäjä AccelBit Oy vastaavat kysyntään aloittamalla yhteistyön, jossa AccelBit Oy:n Karttaselain-sovellus yhdistetään Trimble Catalyst -paikannusjärjestelmään.

Ratkaisu koostuu Catalyst GNSS-vastaanottimesta ja palvelusta, joka tuottaa tarkempaa paikannusta käyttäjän puhelimella tai tabletilla olevaan Karttaselain-sovellukseen tai vaihtoehtoisesti selaimella käytettävään Metsävarapalveluun. Kevyt, kädessä kannettava yhdistelmä mahdollistaa tarkemman ja luotettavamman navigoinnin kuin mitä puhelimen omalla paikannuksella voidaan saavuttaa.

Lisätietoja Karttaselain ja metsävarapalvelusta: AccelBit Oy, puh. 020 712 0830
Lisätietoja Trimble Catalyst -paikannusratkaisuista

AccelBit Oy on Karttaselain-sovelluksen kehittäjä. Karttaselain tarjoaa metsävaratietojen lisäksi tarkat maasto-, meri- ja kaupunkikartat.

Geotrim Oy on Trimblen geospatiaalisten laitteiden ja ohjelmistojen valtuutettu maahantuoja, jonka palveluita ovat järjestelmien myynnin lisäksi valtuutettu huolto, koulutus ja tekninen tuki sekä Trimnet, satelliittipaikannuksen korjauspalvelu.

Kirjoitettu

Raide-Jokerin keilaus? Hoituu!

Pistepilvikuva Raide-Jokerista Otaniemessä.

Kirjoittaja: Tom Steffansson 

Tuli pikkupoikamainen innostus, kun selvisi, että pääsen keilaamaan paljon puhuttua Raide-Jokeri -rataa pääkaupunkiseudulle. Realiteettien valjetessa pari askelta taaksepäin, että mitenkähän tästäkin taas selvitään. Kaupunkilaiset ovat pitkään odottaneet radan valmistumista, ja valmistumisaikataulun mukaan saavat vielä odottaakin. Minulle avautui mahdollisuus ennen aikojaan kiitää rata läpi. VIP-vaihde päälle. Ilmainen lippu. Tartun toimeen.

Tilaajalta alkoi tihkumaan alustavia tietoja. Kuljetusalustana tulee olemaan ratavarusteltu mönkijä. Kuvittelin, että se on joku deluxe-malli, jossa istun tyylikkäästi kuljettajan vieressä ja perälavalla on keilauslaitteisto kompaktisti asennettuna. Mielikuva petti. Ratamönkijä olikin peräkkäin istuttava malli ja keilauslaitteiston komponentit täytyisi ripotella siihen tavalla tai toisella

Aloituskokouksen jälkeen pääsin pikaisesti tutustumaan mönkijään Raide-Jokerin projektitoimiston Big Roomin parkkipaikalla räntäsateessa. Otin muutaman valokuvan ja rullamitalla parit strategiset mitat ulkomuistiin. Oli vielä kevättalvi.

Kuva mönkijästä Raide-Jokeri-projektissa

Tuolla pitäisi keilata

Trimbleltä ei ollut saatavissa luonnollisestikaan kyseiseen mönkijäkokoonpanoon keilainjärjestelmän asennuskittiä, joten – kuten toimintaelokuvien rambot tiukassa paikassa – oli alettava improvisoimaan.

Referenssi- eli GAMS-antenni. Mönkijän etupuskurissa oli ’joku’ putki pystyssä. Siihen saisi ehkä GAMS:n kiinni. Sekatavarakauppaan putkiostoksille. Lyhyt salko ohutseinämäistä 50 mm teräsputkea. Verstaaltani pätkä hyllykiskoa, jonka pulttasin putken alaosan kylkeen kiinni. Se vastaisi mönkijän ’putkeen’ ja pari klemmaria kiinnitykseen. Miten antenni, jossa magneettitassut, kiinni antennitangon päähän? Upotin tankoon parikymmensenttisen puutapin, mihin voisi ruuvata sopivan metallialustan. Mistä semmoinen? No, edellisenä jouluna valitsin firman aina laadukkaista joululahjavaihtoehdoista keittiösetin. Se sisälsi mm. pöydällä lepäävän matalan metallisen desing-servettirasian. Sillä ei ollut sellaista aktiivikäyttöä parempia vieraita odotellessa, niin se jouti mainiosti kesähommiin antennin alustaksi. Oli vielä tyylikkään mattamustakin. Pylväsporakoneella reikä keskelle ja puuruuvilla antennitangon päähän kiinni. Ja läps, GAMS-antenni tarttui siihen magneeteillaan kuin gekko seinään. Käytön jälkeen se täyttää yhä tehtäväänsä. Reikää pohjassa ei kukaan huomaa, kun servettien täyttöaste pidetään korkeana.

Pistepilvikuva Raide-Jokerista Otaniemessä.

Otaniemi. Ensimmäisen pätkän keilaus kesäkuussa.

Loppujen lopuksi muuta rakentamista ei ollutkaan. Ensimmäistä asennusta varten, joka oli testikeilaus ja tapahtui Laajalahdessa toukokuussa, varustauduin työkaluilla, taakkaliinoilla ja nippelivalikoimalla. En ollut tarkkaan pystynyt hahmottamaan miten lopulta saan kaluston sopimaan ja kiinnitettyä vaunuun. Saavuin aamulla sovittuun aikaan saitille.

Iso 100 ampeeritunnin lyijyakku. Ratin edessä olevasta pienestä kuljetusboxista mönkijän henkilökohtaiset paperit ja muu roina pois. Akku sopi sinne. Virtalähde. Sopi akun viereen lokasuojan päälle sopivasti kintereeseen. Välillä sijoitin sen takalokasuojan päällekin.

Raide-Jokerin mobiilikartoitus. Mönkijä.

Keilaimen asennuksessa ei haettu tyylipisteitä.

Keilaimen 18 kg painavan asennustelineen kiinnitys pienen kevytmetallisen perälavan päälle. Lavassa oli tuumaiset terävähköt pystyyn pokatut reunat. Ei hyvä. Alustaksi löytyikin työmaaparakin kupeelta kaksi kakkosnelospätkää, jotka sahasin sopiviksi ja alusta oli valmis. Samalla tuli mikroiskunvaimennusta skannerille. Poralla kaksi reikää kevytmetalliin ja lankkuun, niin asennustelineen takapää saatiin pultattua kiinni ja etupää liinoilla kiinni putkirunkoon. Aina toimistolla käydessäni tarkistin, ettei kukaan ollut vahingossakaan nyysinyt noita tärkeitä lankunpätkiä.

Istuinalustaksi itselleni, joka tuli asennustelineen päälle, olin varannut ratakeilaukseen Tka7-vaunuun läppärille tekemäni operointipöydän puisen kannen. Sopi mainiosti tehtäväänsä ja nyt on taas valmiina liikenteeseen, jos rautatiet kutsuvat ensi kesänä.

Kaikki oli paikoillaan paitsi datayksikkö. Sille löytyi paikka vierestäni takalokasuojan päältä. Sijoittelu onnistui aika hyvin ja sitten vaan kaapelien kytkentä akku-virtalähde-datayksikkö-skanneri ja GAMS-antennista koaksiaalikaapeli skannerin kupeeseen. Olimme valmiina aloittamaan ensimmäisen keilauksen.

Kun laitteisto on asennettu, itse keilauksen operointi on pitkälle tuotteistetun selainpohjaisen käyttöliittymän ansiosta hyvin yksinkertaista. Voi käyttää, vaikka älypuhelinta ohjausalustana.

Kuvassa laserkeilataan Raide-Jokeria mönkijällä.

Tiimi valmiina hyppäämään kiskoille. Kuva: Tomi Mäkelä, YIT.

Puolen kilometrin testikeilaus meni hyvin. Testi tuli tarpeeseen. Voitiin todeta, että inertiayksikkö toimi alhaisessakin 15 kilometrin tuntinopeuksissa riittävän hyvin. Tärkein havainto oli, että radan varteen mittaperustalle sijoitetut prismat eivät toimineet georeferointia ajatellen. Samoin ei prismatarratkaan. Prisma-asetelman pieni koko ja virheheijastumat eivät olleet hyvä yhdistelmä tarkan sijainnin tunnistamisen kannalta. Näin päädyttiin käyttämään 20 x 20 cm ruututähystarroja. Tilaajan mittaustiimille oli vaativa työ asentaa ratapylväisiin tarratähykset 270 kappaletta ja mitata ne. Raide-Jokeri radan pituushan on noin 25 kilometriä. Tarrat toimivat XYZ-kontrollipisteinä. Se kuitenkin kannatti, että saatiin paikallisiin järjestelmiin tarkasti istuva pistepilvi. Muita kontrollipisteitä ei mitattu.

Testikeilauksen jälkeen aloitettiin varsinaiset osakeilaukset kesäkuun lopulla, ja niitä suoritettiin aina syksyyn saakka sitä mukaa, kun urakointiosuudet valmistuivat mittauskuntoon. Keilaaminen oli testikeilauksessa hyväksi havaitun työnkulun toistoa. Ainoa pieni särö harmoniassa oli ajoitan upotettujen kiskojen alueilla kiskourissa olevat sepelin murut. Ne aiheuttivat hienosita rynkytystä, kun ei jousitusta kiskopyörien ollessa käytössä. Koko Raide-Jokeri rata keilattiin suunnitelman mukaan viidessä osassa. Viimeinen keilaus oli 17.11. Aika lailla kalkkiviivoilla keli-ikkunan suhteen.

Radalle ei lähdetty noin vain. Keilaaminen vaati aina päätilaajalta tarkkaa aikataulun sovittamista monestakin syystä. Keilattava pätkä piti olla esteistä vapaa, koska edelleen oli käynnissä loppuja tekniikan asennuksia radalla. Välillä oli tiimin mönkijäkuljettajilla muita työvarauksia ja keilausta lykättiin. Tuo ratamönkijä vaatii kuljettajalta erikoiskortin.

Pistepilvikuva Haagan tunnelista. Raide-Jokeri.

Haagan tunneli. Pitkissä tunneleissa AP60-inertiayksikkö on hintansa väärti.

Radan ohjausvalot eivät olleet vielä toiminnassa ja siksi risteysalueilla tukitiimi aina jalkautui pysäyttämään liikenteen, että voitiin sujuvasti ja turvallisesti päästellä eteenpäin. Näin vältettiin ylimääräisiä pysähdyksiä, jotka hidastivat työtä ja eivät ole datan laadun kanalta niin suotavia.

Huomattavaa, että tukitiimillä oli taitava dronekuvaaja joukossa. Jotkut ovat ehkä nähneetkin sosiaalisessa mediassa laadukkaita pätkiä keilauksesta. Yleisöä riitti matkan varrella ja päät kääntyilivät, kun aikakoneen näköinen alus kiiti menneestä kohti tulevaisuutta.

Keilausaineiston käsittely oli suoraviivainen toimenpide, kun lopputuote meiltä oli georeferoitu luokittelematon pistepilvi. POSPac-ohjelmistolla ajoradan jälkilaskenta käyttäen Geotrimin Trimnetin kiinteiden tukiasemien referenssitietoja. Trimblen Business Centerillä post-prosessointi. Aineisto Terrasolid-ympäristöön, jossa TerraScanilla pistepilvi hallintaan, ajoratojen järjestely ja TerraMatchilla pistepilven sovittaminen tähyksiin. Lopuksi pientä aineiston putsausta ja läpitarkastelu, että kaikki on oikein.

Pistepilvikuva Raide-Jokerin varikkoalueesta.

Varikkoalue. Vaunuhalli keilatiin myös sisältä läpiajaen.

Pitäähän lopuksi kertoa miksi keilaus suoritettiin. ATU-tarkastelua varten. ATU on avoimen tilan ulottuma. Tarkastelun avulla varmistettiin, että raitiovaunuilla on normien mukainen esteetön kulkuväylä pitkin koko rataosuuden. On varma tieto, että radanvarsikalusto on kaikilta osin asennettu suunnitelman mukaan eikä aiheuta törmäys- eikä vaaratilanteita.

Keilausta voidaan hyvinkin pitää erittäin kattavana as-built -tietona. Aina toivonkin, että laserkeilausta ei suoritettaisi vain yhtä tarvetta varten, vaan sitä hyöty-käytettäisiin eri tarkoituksiin. Luovuutta ja ideointia kannattaa harrastaa ja näin saada sijoitukselle ennalta suunnittelematonta hyötyä.

Pistepilvikuva Raide-Jokerista Itäkeskuksessa.

Itäkeskus. Marraskuussa panoraamakuvat kärsivät heikommasta päivänvalosta pisteiden värjäystä ajatellen.

Keilausoperaation osalta voi varauksetta antaa kehut YIT:n mittauksen tekniikkavastaava Tomi Mäkelän kellontarkasta keilaussessioiden organisoinnista ja hänen tiiminsä aktiivisesta otteesta liikenteen ohjauksessa ja avittamisessa keilauskaluston asennus- ja purkuhommissa.

Kiitos Sweco Infra & Rail Oy:lle, joka luotti osaamiseemme ja näin mahdollisti mukaanpääsyn mielenkiintoiseen keilaushankkeeseen.

Lopuksi eri toimijoiden kytkennät projketissa. YIT tilasi ATU-tarkastelun keilauksineen Sweco Infra & Rail Oy:ltä. Geotrim Oy toimi Swecolle alihankkijana keilauksen osalta. Näin meni tämä homma. Nyt MX9-mobiilikeilain on asetettu talviteloille ja keväällä herättyään saa aamupalaksi viimeisimmän firmware-päivityksen. Sitten kohti uusia seikkailuja.

Rauhallista joulun odotusta

Tom Steffansson

Kirjoittaja

Tom Steffansson
Myynti-insinööri, Mobiilikartoitus

020 7510 649

tom.steffansson (at) geotrim.fi

Tutustu järjestelmään

Trimble MX9

Mobiilikartoitusjärjestelmä

Raide-jokeri

Raide-Jokeri Info

Trinity F90+ -dronelle EASA C3 -sertifikaatti

Geotrimin edustamalle Quantum-Systemsin kiinteäsiipiselle, pystysuoraan nousevalle ja laskevalle (VTOL) Trinity F90+ -dronelle on lokakuussa 2022 myönnetty EASA C3-sertifikaatti, ensimmäisenä Euroopassa. Sertifikaatti on EU:n drone-luokalle, jossa lentoonlähtöpaino voi olla yli 4 kg.

Trinity F90+ on siten reilusti aikataulua edellä, sillä C3-sertifikaatti vaaditaan EU:n jäsenmaissa tammikuusta 2024 alkaen.

Sertifiointi osoittaa Quantum-Systemin sitoutumisen huipputeknologian toimittamiseen sekä UAV-säädösten noudattamiseen. Kaikki Trinity F90+:n käyttäjät voivat halutessaan päivittää järjestelmänsä C3-yhteensopivaksi jo nyt.

Lisätietoa:

Trinity F90+ tuotesivu

Noora Antikainen tähtää korkealle

Geotrimin urheilijayhteistyökumppani ja Vuoden urheilija -ehdokas Noora Antikaisella on takanaan uransa paras kausi. Vuonna 2022 hän sijoittui trapin MM-rankingin kuudenneksi, voitti maailmancupin osakilpailun sekä joukkuekilpailun EM- ja MM-hopeaa. Tullaan tutuiksi!

Korkealla mäellä seisovan kodin ovella seisoo reipas poika. Hän on Unne, toinen Nooran lapsista. Ovella kohtaan iloisesti hymyilevän Nooran, joka toivottaa allekirjoittaneen tervetulleeksi. Välitön tunnelma tekee vaikutuksen – Noora on paitsi MM-tason huippu-urheilija, myös helposti lähestyttävä ihminen. Istumme kahvipöytään ja aloitamme haastattelun.

Kuka on Noora Antikainen?

– Olen perheenäiti ja leikkaussalissa kolmessa vuorossa työskentelevä sairaanhoitaja. Toiselta ammatiltani olen trap-ampuja, ja edustan Orimattilan seudun urheiluampujia. Perheeseeni kuuluu kaksi poikaa, Unne ja Vennu, sekä mieheni Jani. Asumme Orimattilan Mallusjoella. Viihdyn maalla ja erityisesti täällä, sillä arvostan puhdasta suomalaista luontoa ja aktiivista kyläyhteisöä. Moni lapsuuden ystävistäni sekä kaksi kolmesta sisaruksestani asuvat yhä Mallusjoella, ja paluumuuttajia on paljon.

”Paras paikka”, Unne vahvistaa.

Mikä sai sinut innostumaan trap-ammunnasta?

– Isäni on metsästäjä, ja kuljin hänen mukanaan jo pienenä tyttönä. Muistan, kuinka naapurin pojat sanoivat, etten kuitenkaan uskaltaisi ampua haulikolla, johon vastasin ”enkö muka”, ja päätin näyttää heille. Myöhemmin ammuimme savikiekkoja pellolla sekä kiersimme riistapolkukilpailuja, jolloin innostuin ammunnasta yhä enemmän. Lyhyesti sanottuna, trap on lajini. Olen kokeillut muitakin haulikkoammunnan muotoja, mikä on pelkästään hyvä asia, sillä siten löysin oman juttuni.

Millainen on taustasi lajin parissa, ja millaista on ammattiampujan arki?

– 16-vuotiaana osallistuin ensimmäiseen haulikkokilpailuuni ja se oli menoa. Tähän mennessä olen voittanut seitsemän suomenmestaruutta. 2000-luvun alusta alkaen olen kiertänyt kilpailuja Suomessa ja ulkomailla. Ammuin kaksoistrapia vuoteen 2004 saakka, jolloin voitin maailmancupin osakilpailun Australiassa. Pitkää taukoa minulla ei ole ikinä ollut – esimerkiksi kun Unne syntyi tammikuussa, niin jo huhtikuussa olin Kanarialla leirillä, mies ja lapset mukanani, ja toukokuussa Kazakstanissa maailmancupin kilpailussa yksin. Perheeni tuki onkin ollut ratkaisevan tärkeää.

Koen, että kolmivuorotyö helpottaa harjoittelua tosi paljon. Voin esimerkiksi mennä treenaamaan ennen iltavuoroa tai päivällä ennen yövuoroa. Suomessa ampumaradat ovat avoinna huhtikuusta lokakuuhun, joten leireillä on käytävä osan vuodesta. Muulloin arki rytmittyy kilpailujen mukaan. Vuonna 2022 matkustin maajoukkueen kanssa noin 10 viikkoa. Tänä vuonna maailmancupissa oli kuusi osakilpailua, joissa kerätään ranking-pisteitä. Toisin kuin esimerkiksi yleisurheilussa, trapissa arvokilpailuihin pääsemisen ratkaisee keskiarvo, eikä riittävän hyvä kertasuoritus, eli aktiivisuutta tarvitaan.

Mikä ammunnassa on mielestäsi parasta? 

– Jokainen osuma, jonka eteen on tehnyt töitä. Onnistumisen tunne on kaiken vaivan arvoinen. Lisäksi arvostan lajin vaativuutta. Onnistunut suoritus on kiinni paitsi tarkkuudesta ja ajoituksesta, myös mielen hallinnasta. En vieläkään osaa selittää, mitä tapahtuu 0.6 sekunnin aikana kiekon havaitsemisesta laukaukseen. Lisäksi ampuminen on rytminen laji. Kuulen heti, jos joku ampuu rytmistä poikkeavalla tavalla.

Mikä innostaa sinua harjoittelemaan, ja millaiset ovat tavoitteesi?

– Nautin kilpailemisesta ja itseni kehittämisestä. Menestys on palkinto, joka kannustaa jatkamaan. Tällä kaudella tulosten kannalta ratkaisevaa on ollut se, että enää en mieti kokonaissuoritusta etukäteen, vaan ammun kiekon kerrallaan ja nautin joka hetkestä, omaan tekemiseeni luottaen. Sama oppi pätee missä tahansa työssä.

Esimerkiksi Azerbaidžanin kilpailuista minulla ei ole mitään muistikuvaa – tajusin vasta jälkikäteen, että olin voittanut. Oivallusten kautta olen päässyt flow-tilaan, jossa pystyn keskittymään ja antamaan kaikkeni. Jotkut kilpailuja seuranneet työkaverini ovat sanoneet, ettei minua pystyisi tunnistamaan hetkellä ennen suoritusta.

Tavoitteeni on päästä Pariisin olympialaisiin vuonna 2024 sekä menestyä siellä. Vaikka olen ollut mukana monissa arvokilpailuissa, edustavat olympialaiset jotakin ainutlaatuista.

Lopuksi – sana on vapaa

Noora Antikainen kokee jakavansa Geotrimin kanssa yhteiset arvot. Se jos mikä on oikea lähtökohta hyvälle urheilijayhteistyölle.

–  Kiitän Geotrimia luottamuksesta ja tuesta. Koen, että jaamme samat arvot ­– tarkkuuden ja ammattiylpeyden sekä halun kehittyä ja antaa kaikkensa siinä, mihin ryhtyy. Arvostan myös heidän välitöntä ja rehellistä kulttuuriaan. Juuri nämä ovat asioita, joilla rakennetaan kestävää menestystä. Lisäksi haluan rohkaista nuoria kokeilemaan rohkeasti ammuntaa. Tässä lajissa ei tule ikä vastaan ja mahdollisuudet ovat monet!

Vuoden Urheilijan valitsee urheilutoimittajien ja -valmentajien arvovaltainen raati, ja voittaja julkistetaan tammikuussa Urheilugaalassa. Geotrim onnittelee Nooraa ehdokkuudesta sekä kiittää hyvästä yhteistyöstä!

Teksti ja kuvat: Martti Vaalahti

BuildingPoint Finland – Uudet teknologiat -kiertue

rakentamisen uUDET TEKNOLOGIAT -KIERTUE 2023

BuildingPoint Finland esittelee tammi-helmikuussa viidellä paikkakunnalla Trimblen uusia rakentamisen tuotteita ja ohjelmistoja.
Tapahtuma on suunnattu erityisesti talonrakentamisen urakoitsijoille, työnjohtajille, työmaainsinööreille, valvojille, konsulteille ja suunnittelijoille.


Kiertuepaikat

13.1.    Radisson Blu Marina Palace, Turku
24.1.    Sokos Lappee, Lappeenranta
27.1.    Radisson Blu Hotel, Oulu
30.1.    Sokos Hotel Torni, Tampere
3.2.      Gate8 Business Park, Vantaa

Lue lisää

BuildingPoint Finland on Trimblen talonrakentamisen tuotteiden jälleenmyyjä Suomessa. Valikoimaan kuuluvat:

  • Rakentamisen mittalaitteet eli robottitakymetrit
  • Laserkeilaimet ja ohjelmistot pistepilvien käsittelyyn
  • Lisätyn ja yhdistetyn todellisuuden ratkaisut kuten XR10 with HoloLens 2-älykypärä tai Trimble Connect Augmented Reality
  • Rakentamisen yhteistyöalusta Trimble Connect

Palveluihin kuuluvat myynti, koulutus, tuki ja laitteiden huoltopalvelut.
BuildingPoint Finland on osa Geotrim Oy:tä ja toimipisteemme sijaitsee Vantaalla Geotrimin tiloissa.

Kirjoitettu

15.-16.2.2023 FinDrones, Salo

Aika: 15.-16.2.2023
Paikka: Salo IoT Campus, Joensuunkatu 7, Salo

FinDrones 2023 -konferenssi kokoaa drooniasiantuntijat yhteen kartoittamaan droonien mahdollisuuksia sekä ratkomaan droonien käyttöön liittyviä tieteellisiä ja teknisiä ongelmia. Konferenssissa kuullaan alan huippuasiantuntijoiden puheenvuoroja.

Geotrimin esitelmä:

Operating drones outside the populated area – a regulatory perspective

Tapahtuma on maksullinen ja edellyttää ilmoittautumista: Ilmoittautuminen | FinDrones 2023