Raide-Jokerin keilaus? Hoituu!

Pistepilvikuva Raide-Jokerista Otaniemessä.

Kirjoittaja: Tom Steffansson 

Tuli pikkupoikamainen innostus, kun selvisi, että pääsen keilaamaan paljon puhuttua Raide-Jokeri -rataa pääkaupunkiseudulle. Realiteettien valjetessa pari askelta taaksepäin, että mitenkähän tästäkin taas selvitään. Kaupunkilaiset ovat pitkään odottaneet radan valmistumista, ja valmistumisaikataulun mukaan saavat vielä odottaakin. Minulle avautui mahdollisuus ennen aikojaan kiitää rata läpi. VIP-vaihde päälle. Ilmainen lippu. Tartun toimeen.

Tilaajalta alkoi tihkumaan alustavia tietoja. Kuljetusalustana tulee olemaan ratavarusteltu mönkijä. Kuvittelin, että se on joku deluxe-malli, jossa istun tyylikkäästi kuljettajan vieressä ja perälavalla on keilauslaitteisto kompaktisti asennettuna. Mielikuva petti. Ratamönkijä olikin peräkkäin istuttava malli ja keilauslaitteiston komponentit täytyisi ripotella siihen tavalla tai toisella

Aloituskokouksen jälkeen pääsin pikaisesti tutustumaan mönkijään Raide-Jokerin projektitoimiston Big Roomin parkkipaikalla räntäsateessa. Otin muutaman valokuvan ja rullamitalla parit strategiset mitat ulkomuistiin. Oli vielä kevättalvi.

Kuva mönkijästä Raide-Jokeri-projektissa

Tuolla pitäisi keilata

Trimbleltä ei ollut saatavissa luonnollisestikaan kyseiseen mönkijäkokoonpanoon keilainjärjestelmän asennuskittiä, joten – kuten toimintaelokuvien rambot tiukassa paikassa – oli alettava improvisoimaan.

Referenssi- eli GAMS-antenni. Mönkijän etupuskurissa oli ’joku’ putki pystyssä. Siihen saisi ehkä GAMS:n kiinni. Sekatavarakauppaan putkiostoksille. Lyhyt salko ohutseinämäistä 50 mm teräsputkea. Verstaaltani pätkä hyllykiskoa, jonka pulttasin putken alaosan kylkeen kiinni. Se vastaisi mönkijän ’putkeen’ ja pari klemmaria kiinnitykseen. Miten antenni, jossa magneettitassut, kiinni antennitangon päähän? Upotin tankoon parikymmensenttisen puutapin, mihin voisi ruuvata sopivan metallialustan. Mistä semmoinen? No, edellisenä jouluna valitsin firman aina laadukkaista joululahjavaihtoehdoista keittiösetin. Se sisälsi mm. pöydällä lepäävän matalan metallisen desing-servettirasian. Sillä ei ollut sellaista aktiivikäyttöä parempia vieraita odotellessa, niin se jouti mainiosti kesähommiin antennin alustaksi. Oli vielä tyylikkään mattamustakin. Pylväsporakoneella reikä keskelle ja puuruuvilla antennitangon päähän kiinni. Ja läps, GAMS-antenni tarttui siihen magneeteillaan kuin gekko seinään. Käytön jälkeen se täyttää yhä tehtäväänsä. Reikää pohjassa ei kukaan huomaa, kun servettien täyttöaste pidetään korkeana.

Pistepilvikuva Raide-Jokerista Otaniemessä.

Otaniemi. Ensimmäisen pätkän keilaus kesäkuussa.

Loppujen lopuksi muuta rakentamista ei ollutkaan. Ensimmäistä asennusta varten, joka oli testikeilaus ja tapahtui Laajalahdessa toukokuussa, varustauduin työkaluilla, taakkaliinoilla ja nippelivalikoimalla. En ollut tarkkaan pystynyt hahmottamaan miten lopulta saan kaluston sopimaan ja kiinnitettyä vaunuun. Saavuin aamulla sovittuun aikaan saitille.

Iso 100 ampeeritunnin lyijyakku. Ratin edessä olevasta pienestä kuljetusboxista mönkijän henkilökohtaiset paperit ja muu roina pois. Akku sopi sinne. Virtalähde. Sopi akun viereen lokasuojan päälle sopivasti kintereeseen. Välillä sijoitin sen takalokasuojan päällekin.

Raide-Jokerin mobiilikartoitus. Mönkijä.

Keilaimen asennuksessa ei haettu tyylipisteitä.

Keilaimen 18 kg painavan asennustelineen kiinnitys pienen kevytmetallisen perälavan päälle. Lavassa oli tuumaiset terävähköt pystyyn pokatut reunat. Ei hyvä. Alustaksi löytyikin työmaaparakin kupeelta kaksi kakkosnelospätkää, jotka sahasin sopiviksi ja alusta oli valmis. Samalla tuli mikroiskunvaimennusta skannerille. Poralla kaksi reikää kevytmetalliin ja lankkuun, niin asennustelineen takapää saatiin pultattua kiinni ja etupää liinoilla kiinni putkirunkoon. Aina toimistolla käydessäni tarkistin, ettei kukaan ollut vahingossakaan nyysinyt noita tärkeitä lankunpätkiä.

Istuinalustaksi itselleni, joka tuli asennustelineen päälle, olin varannut ratakeilaukseen Tka7-vaunuun läppärille tekemäni operointipöydän puisen kannen. Sopi mainiosti tehtäväänsä ja nyt on taas valmiina liikenteeseen, jos rautatiet kutsuvat ensi kesänä.

Kaikki oli paikoillaan paitsi datayksikkö. Sille löytyi paikka vierestäni takalokasuojan päältä. Sijoittelu onnistui aika hyvin ja sitten vaan kaapelien kytkentä akku-virtalähde-datayksikkö-skanneri ja GAMS-antennista koaksiaalikaapeli skannerin kupeeseen. Olimme valmiina aloittamaan ensimmäisen keilauksen.

Kun laitteisto on asennettu, itse keilauksen operointi on pitkälle tuotteistetun selainpohjaisen käyttöliittymän ansiosta hyvin yksinkertaista. Voi käyttää, vaikka älypuhelinta ohjausalustana.

Kuvassa laserkeilataan Raide-Jokeria mönkijällä.

Tiimi valmiina hyppäämään kiskoille. Kuva: Tomi Mäkelä, YIT.

Puolen kilometrin testikeilaus meni hyvin. Testi tuli tarpeeseen. Voitiin todeta, että inertiayksikkö toimi alhaisessakin 15 kilometrin tuntinopeuksissa riittävän hyvin. Tärkein havainto oli, että radan varteen mittaperustalle sijoitetut prismat eivät toimineet georeferointia ajatellen. Samoin ei prismatarratkaan. Prisma-asetelman pieni koko ja virheheijastumat eivät olleet hyvä yhdistelmä tarkan sijainnin tunnistamisen kannalta. Näin päädyttiin käyttämään 20 x 20 cm ruututähystarroja. Tilaajan mittaustiimille oli vaativa työ asentaa ratapylväisiin tarratähykset 270 kappaletta ja mitata ne. Raide-Jokeri radan pituushan on noin 25 kilometriä. Tarrat toimivat XYZ-kontrollipisteinä. Se kuitenkin kannatti, että saatiin paikallisiin järjestelmiin tarkasti istuva pistepilvi. Muita kontrollipisteitä ei mitattu.

Testikeilauksen jälkeen aloitettiin varsinaiset osakeilaukset kesäkuun lopulla, ja niitä suoritettiin aina syksyyn saakka sitä mukaa, kun urakointiosuudet valmistuivat mittauskuntoon. Keilaaminen oli testikeilauksessa hyväksi havaitun työnkulun toistoa. Ainoa pieni särö harmoniassa oli ajoitan upotettujen kiskojen alueilla kiskourissa olevat sepelin murut. Ne aiheuttivat hienosita rynkytystä, kun ei jousitusta kiskopyörien ollessa käytössä. Koko Raide-Jokeri rata keilattiin suunnitelman mukaan viidessä osassa. Viimeinen keilaus oli 17.11. Aika lailla kalkkiviivoilla keli-ikkunan suhteen.

Radalle ei lähdetty noin vain. Keilaaminen vaati aina päätilaajalta tarkkaa aikataulun sovittamista monestakin syystä. Keilattava pätkä piti olla esteistä vapaa, koska edelleen oli käynnissä loppuja tekniikan asennuksia radalla. Välillä oli tiimin mönkijäkuljettajilla muita työvarauksia ja keilausta lykättiin. Tuo ratamönkijä vaatii kuljettajalta erikoiskortin.

Pistepilvikuva Haagan tunnelista. Raide-Jokeri.

Haagan tunneli. Pitkissä tunneleissa AP60-inertiayksikkö on hintansa väärti.

Radan ohjausvalot eivät olleet vielä toiminnassa ja siksi risteysalueilla tukitiimi aina jalkautui pysäyttämään liikenteen, että voitiin sujuvasti ja turvallisesti päästellä eteenpäin. Näin vältettiin ylimääräisiä pysähdyksiä, jotka hidastivat työtä ja eivät ole datan laadun kanalta niin suotavia.

Huomattavaa, että tukitiimillä oli taitava dronekuvaaja joukossa. Jotkut ovat ehkä nähneetkin sosiaalisessa mediassa laadukkaita pätkiä keilauksesta. Yleisöä riitti matkan varrella ja päät kääntyilivät, kun aikakoneen näköinen alus kiiti menneestä kohti tulevaisuutta.

Keilausaineiston käsittely oli suoraviivainen toimenpide, kun lopputuote meiltä oli georeferoitu luokittelematon pistepilvi. POSPac-ohjelmistolla ajoradan jälkilaskenta käyttäen Geotrimin Trimnetin kiinteiden tukiasemien referenssitietoja. Trimblen Business Centerillä post-prosessointi. Aineisto Terrasolid-ympäristöön, jossa TerraScanilla pistepilvi hallintaan, ajoratojen järjestely ja TerraMatchilla pistepilven sovittaminen tähyksiin. Lopuksi pientä aineiston putsausta ja läpitarkastelu, että kaikki on oikein.

Pistepilvikuva Raide-Jokerin varikkoalueesta.

Varikkoalue. Vaunuhalli keilatiin myös sisältä läpiajaen.

Pitäähän lopuksi kertoa miksi keilaus suoritettiin. ATU-tarkastelua varten. ATU on avoimen tilan ulottuma. Tarkastelun avulla varmistettiin, että raitiovaunuilla on normien mukainen esteetön kulkuväylä pitkin koko rataosuuden. On varma tieto, että radanvarsikalusto on kaikilta osin asennettu suunnitelman mukaan eikä aiheuta törmäys- eikä vaaratilanteita.

Keilausta voidaan hyvinkin pitää erittäin kattavana as-built -tietona. Aina toivonkin, että laserkeilausta ei suoritettaisi vain yhtä tarvetta varten, vaan sitä hyöty-käytettäisiin eri tarkoituksiin. Luovuutta ja ideointia kannattaa harrastaa ja näin saada sijoitukselle ennalta suunnittelematonta hyötyä.

Pistepilvikuva Raide-Jokerista Itäkeskuksessa.

Itäkeskus. Marraskuussa panoraamakuvat kärsivät heikommasta päivänvalosta pisteiden värjäystä ajatellen.

Keilausoperaation osalta voi varauksetta antaa kehut YIT:n mittauksen tekniikkavastaava Tomi Mäkelän kellontarkasta keilaussessioiden organisoinnista ja hänen tiiminsä aktiivisesta otteesta liikenteen ohjauksessa ja avittamisessa keilauskaluston asennus- ja purkuhommissa.

Kiitos Sweco Infra & Rail Oy:lle, joka luotti osaamiseemme ja näin mahdollisti mukaanpääsyn mielenkiintoiseen keilaushankkeeseen.

Lopuksi eri toimijoiden kytkennät projketissa. YIT tilasi ATU-tarkastelun keilauksineen Sweco Infra & Rail Oy:ltä. Geotrim Oy toimi Swecolle alihankkijana keilauksen osalta. Näin meni tämä homma. Nyt MX9-mobiilikeilain on asetettu talviteloille ja keväällä herättyään saa aamupalaksi viimeisimmän firmware-päivityksen. Sitten kohti uusia seikkailuja.

Rauhallista joulun odotusta

Tom Steffansson

Kirjoittaja

Tom Steffansson
Myynti-insinööri

020 7510 649

tom.steffansson (at) geotrim.fi

Tutustu järjestelmään

Trimble MX9

Mobiilikartoitusjärjestelmä

Raide-jokeri

Raide-Jokeri Info

Vastaa