Länsirannikon Konepäivät järjestetään lauantaina 30.9.2023. Tällä kertaa tapahtumapaikkana on uusi, upea teollisuusmiljöö: Rauman LM-Park.
Geotrim on mukana tapahtumassa. Osastollamme on esillä Trimnet satelliittipaikannuksen korjauspalvelu työkoneille sekä Spectra Precisionin laserit infraan.
Paikka: LM-Park, Lakarinkatu 46, 26510 Rauma
Aika: 30.9.2023, klo 9-16
Olemme mukana Teknologia 2023 -näyttelyssä Messukeskuksessa osastolla 7h100.
Kun puhutaan laserkeilainten teknisistä ominaisuuksista, käytetään erilaisia termejä kuten keilausnopeus, kerättyjen pisteiden määrä/sekunti, pistepilven tarkkuus, kohina tai kulmatarkkuus. Mitä nämä eri termit tarkoittavat ja millä on aidosti merkitystä lopputuloksen kannalta? Tässä blogissa keskitytään laserkeilausnopeuteen. Blogin toisessa osassa käydään läpi laserkeilaimen tarkkuuteen liittyviä termejä ja niiden merkitystä.
Laserkeilain tulee valita käyttökohteen ja tarpeen mukaan eikä kannata miettiä niinkään millä laitteella on parhaimmat tekniset ominaisuudet. Jos halutaan nopeaa laserkeilausta eikä tarkkuus ole suurin kriteeri, voi sopivin laite olla mobiili- eli liikkuva laserkeilain. Kun taas halutaan suurempaa tarkkuutta, silloin kannattaa valita staattinen eli maalaserkeilain.
On hyvä muistaa, että mitä enemmän pisteitä kerätään suuremmalla tarkkuudella, sitä enemmän keilaukseen menee aikaa ja aineiston datamäärä kasvaa, mikä taas hidastaa aineiston loppukäsittelyä. Aina ei siis ole paras ratkaisu valita keilainta, joka kerää eniten pisteitä eikä aina ole paras ratkaisu käyttää keilaimen tarkimpia asetuksia.
Keilausnopeudella on merkittävä vaikutus laitteen tehokkuuteen, tarkkuuteen ja sovellusmahdollisuuksiin. Oikean keilausnopeuden valitseminen riippuu kohteesta, käyttötarkoituksesta ja tarpeista.
Mitä tarkoitetaan nopeudella, kun puhutaan laserkeilaimista? Yleisesti nopeudella tarkoitetaan laserkeilaimen kohdentaman lasersäteen liikkumisnopeutta, kun se skannaa ympäristöä ja kerää tietoja pistepilven muodossa. Tämä nopeus määrittää sen, kuinka nopeasti laserkeilain voi kattaa tietyn alueen ja kerätä kolmiulotteista tietoa ympäristöstään.
Usein nopeudella tarkoitetaan sitä paljonko pistepilvipisteitä keilain pystyy keräämään sekunnissa, mutta tässä on kyse myös keilaimen tehosta ja laadusta nopeuden lisäksi. Trimblen X7-keilaimen nopeus on 500 kHz eli se pystyy keräämään puoli miljoonaa pistettä sekunnissa ja X9-keilain puolestaan pystyy keräämään miljoona pistettä sekunnissa. On hyvä muistaa, että enemmän ei aina ole parempi eli automaattisesti paras laite jokaiseen käyttötarpeeseen ei ole laite, joka kerää eniten pisteitä sekunnissa. Enemmän pisteitä > isompi määrä dataa > hitaampi käsitellä.
Trimblen laserkeilaimissa pystytään keilausasetuksia muuttamaan, jolloin esim. keilausaika muuttuu. Enemmän pisteitä ja tarkemmat kuvat tarkoittavat pidempää keilausaikaa. Kuvassa 1 nähdään Trimble X9-keilaimen keilauksen kestoa, pistetiheyttä, kerättyjen pisteiden määrää ja tiedostokokoa, kun skannausasetuksia muutetaan.
Kuva: Trimble X9, keilausparametrit
Tärkeä seikka on käyttöaika ja tehokkuus. Nopeampi keilausnopeus mahdollistaa suuremman alueen kattamisen lyhyemmässä ajassa, mikä lisää laitteen tehokkuutta ja vähentää tarvittavaa aikaa datan keräämiseen. Erityisesti suurten alueiden kartoituksessa nopea keilausnopeus voi olla erittäin hyödyllistä.
Toinen merkittävä vaikutus nopeudesta on tarkkuus. Keilausnopeus voi vaikuttaa pistepilven tarkkuuteen ja tiheyteen. Liian nopea keilausnopeus voi johtaa pistepilven harvempaan tiheyteen ja siten pienempään tarkkuuteen, kun taas hitaampi keilausnopeus voi tuottaa tiheämmän ja tarkemman pistepilven. Käyttökohteesta riippuen on tasapainotettava nopeuden ja tarkkuuden välillä.
Laserkeilauksen nopeuteen vaikuttaa myös muut tekijät kuin keilaimen absoluuttinen keilausnopeus. Huomioon otettavia asioita ovat laitteen alkuvalmistelut ennen keilauksen aloittamista, keilaimen tasaaminen sen jälkeen, kun sitä on liikuteltu sekä pistepilvien rekisteröiminen työmaalla.
Kun Trimblen X7- tai X9-keilain käynnistetään, se tekee aina automaattisen itsetasauksen. Laite siis ”suoristaa sisäisesti” itsensä aina ±10° kaltevuudella, mikä tarkoittaa suomeksi, ettei laitteen tarvitse olla täysin suorassa. Riittää kun tarkistaa silmämääräisesti, että keilain on 10 asteen kaltevuudella suorassa. Tämä säästää aikaa, kun laitetta liikutellaan.
Pistepilvien rekisteröinti työmaalla keilauksen yhteydessä tapahtuu automaattisesti FieldLink-ohjelmistolla. Ohjelmisto rekisteröi erilliset keilausasemat toisiinsa ja muodostaa niistä yhtenäisen pistepilven. Rekisteröinti tapahtuu tunnistamalla yhteisiä pintoja kuten seiniä eri keilausasemista, joiden avulla ne voidaan yhdistää. Trimblen keilaimissa on lisäksi sisäinen inertiaominaisuus, mikä tarkoittaa, että keilain ”ymmärtää” mihin suuntaan se liikkuu kohteessa, kun sitä siirretään. Trimblen automaattinen rekisteröinti on aito rekisteröinti eikä esirekisteröinti, joka pitää vielä erikseen rekisteröidä tietokoneella. FieldLinkissä automaattinen rekisteröinti voidaan siirtää sellaisenaan eteenpäin jatkokäsittelyyn. Tämä säästää aikaa työmaalla ja nähdään heti keilauksen valmistuttua, onko keilaus onnistunut ja ovatko pistepilvet rekisteröitävissä yhteen.
3D-laserkeilain
Haluaisitko geotrimiläiseksi?
Työpaikkatiedustelut: toimitusjohtaja Timo Sääski, timo.saaski (at) geotrim.fi
Spectra Precisionin uusi automaattinen itsetasaava kaksoiskallistuslaser GL1425C on markkinoiden kestävin ja kustannustehokkain laser, joka tekee kolme tehtävää – vaaka-, kaltevuus- ja pystysuuntauksen. Ankarissakin työmaaoloissa GL1425C tarjoaa yhdenmukaista, luotettavaa ja tarkkaa suorituskykyä. Pyörimisnopeuden 900 kierrosta/minuutti ansiosta sillä voidaan työskennellä aiempaa nopeammin ja tuottavammin, ja tämä pyörimisnopeus on myös optimaalinen konevastaanottimille.
Spectra tarjoaa laserin ohjaamiseen maksuttoman Laser Remote -apin, joka yhdistyy laseriin Bluetoothin avulla. Laserin kaikkien toimintojen ohjaus käy sujuvasti apilla omasta puhelimesta käsin tai erillisellä kauko-ohjaimella tai laserin omilla painikkeilla.
GL1425C:llä saadaan ±15 %:n kaltevuudet, tarkkuus on 1,5 mm 30 metrillä, työskentelyalueen halkaisija on 800 m ja pyörimisnopeudeksi voi valita 300, 600 tai 900 rpm. Poikkeuksellisen lujatekoisella GL1425C:llä on IP66-suojaus ja 5 vuoden takuu.
Vastaanottimen avulla (lisävaruste) käyttöön saadaan lisäksi kallistussuunnan asetustoiminto automaattisen kaltevuuden mittaus sekä automaattinen tason lukitus. Uutta tuotteessa on myös tehokas älylaturi, joka mahdollistaa nopeamman ja tehokkaamman latauksen.
Geotrim ja Propeller järjestävät yhteisen Fly Day -päivän 29.8.2023 Hotelli Sveitsissä Hyvinkäällä.
Australialainen Propeller valmistaa selainpohjaista ohjelmistoa työmaan hallintaan. Ohjelmistolla prosessoidaan dronella tuotettu aineisto 3D-dataksi, josta voidaan tehdä mittauksia, visualisointeja ja analysointeja tai verrata työmaan edistymistä suunnitelmaan. Propellerin ohjelmistoalusta soveltuu erityisesti infrarakentamiseen, kaivostoimintaan, maa-ainesten hallintaan tai maantäyttöprojekteihin. Propellerin pitkälle automatisoidussa työnkulussa hyödynnetään AeroPoints-älytähyksiä ja se on yhteensopiva eri dronevalmistajien kanssa.
FlyDayssä lentodatan keruu tapahtuu Quantum-Systemsin uudella Trinity Pro VTOL -dronella, jonka jälkeen esittelemme Propellerin asiantuntijan johdolla datan käsittelyä Propellerin ohjelmistoilla.
Lämpimästi tervetuloa Fly Day -tapahtumaan Hyvinkäälle.
Ohjelma alustavasti:
klo 10-11
Dronelennätys. Tarkempi lennätyspaikka ilmoitetaan osallistujille myöhemmin (säävaraus).
klo 11-12
Lounas
Paikka: Hotel Sveitsi
klo 12-14
klo 14-15
Ohjelmistoalustan demo: Dronella kerätyn datan analysointi ja käsittely
Kahvi. Keskustelua ja verkostoitumista
FlyDayn esitykset ovat osittain englanninkielisiä. Tapahtuma on maksuton.
Mukaan mahtuu vain rajallisesti, max 2 hlöä/organisaatio.
Lisätietoa:
Sakari Mäenpää, puh. 0207 510 622, sakari.maenpaa (at) geotrim.fi
Tapahtuma on täynnä. Ilmoittaudu jonoon puhelimitse, puh. 0207 510 622/Sakari Mäenpää.
Trimble on julkaissut pistepilven käsittelyohjelmistosta RealWorksista uuden version: 12.4.2.
12.4-version uudet ominaisuudet ovat tällä kertaa kohdistuneet mallinnukseen. Uutena ominaisuutena on tullut kaapelihyllyjen mallinnus sekä useita muita parannuksia putkien mallinnukseen.
Ohjelmistolla voidaan käyttää uutta Trimble X9 -laserkeilainta, joka julkaistiin samaan aikaan.
Ohjelmiston yleistä käytettävyyttä on parannettu: esimerkiksi kun näytössä on suuri kohde tai useita kohteita, toiminta on nopeampaa. Lisäksi rekisteröintiominaisuuksia on kehitetty.
Uutena puolena on myös käyttövihjeiden tulo. Vihjeet voi aktivoida päälle, jos niitä haluaa käyttää.
Lisäksi ohjelmisto toimii nyt Win11-käyttöjärjestelmällä.
Aiemmissa versioissa on parannettu toimintaa mm. tiedon hallintaan, rekisteröintiin sekä tarkastustoimintoihin.
Moni ohjelmiston parannuksista on algoritmien kehitystä, jotta ohjelmisto toimisi mahdollisimman jouhevasti.
Lisätietoa Geotrimin tekniseltä tuelta.
Tässä artikkelissa kerrotaan Trimble Access -mittausohjelmiston uudesta Trimble Access 2023.00 -versiosta.
Julkistuksessa on tullut uusia ominaisuuksia, paranneltu vanhoja sekä muokattu toimintaa modernimmaksi.
Jokaista Access-käyttäjää koskeva käytännön muutos on kämmenen poistuminen työkaluvalikosta: sen toiminta on siirretty valintanuolen alle. Karttavalintojen ja -siirtämisen välillä ei tarvitse enää vaihtaa työkalua. Samaan uudistukseen on myös tullut mahdollisuus poimia kohteita monikulmion avulla. Valinnan voi tehdä yksittäin klikkaamalla, neli- tai monikulmiorajauksella.
Toinen suuri näkyvä ominaisuus on Trimble Maps. Trimble Maps on taustakarttapalvelu, jossa on valittavissa satelliitti-, katu- tai maastokartta. Toiminto vaatii tietenkin koordinaattijärjestelmän taustalle, sillä pelkällä mittakaavakertoimella toiminto ei löydä itseään kartalle. Lisäksi toiminto vaatii voimassa olevan päivitysoikeuden.
Trimble Maps, taustakartan valinta
BIM-mallien käsittelyyn on tullut uutena ‘Näytä vain’ -toiminto. Tällä saadaan rajattua mallista mielenkiinnon kohteena oleva osio. Läpinäkyvyystoiminto on tullut parantamaan kontrastia mittausten ja muiden linkitettyjen tiedostojen ominaisuuksiin. Läpinäkyvyys voidaan määrittää BIM-malleille, ja muille kartan taustoille, kuten Trimble Maps’lle, WMS-tasoille ja taustakuville.
Näytä vain -toiminto BIM-mallissa
WMS- ja WFS-ominaisuuspalveluiden käyttöä on helpotettu erilaisilla kirjautumistapojen valinnalla. URL-osoitteen ei enää tarvitse sisältää kirjautumistietoja.
Jos on esimerkiksi varmuuskopiona vanhoja Job-tiedostoja tai niitä pitää siirtää vanhasta tallentimesta uuteen, niin nyt ne voi viedä suoraan Access-ohjelmaan eikä niille tarvitse tehdä enää erillistä muunnosta. Access-ohjelma tekee muunnoksen. Uuden version tiedostot viedään JobXML-tiedostona vanhempiin laitteisiin.
Kuinka Access päivitetään omaan laitteeseen?
Accessin päivitysoikeus on hyvä pitää voimassa, sillä jokaisen päivityksen myötä ohjelmisto kehittyy. Uusissa tallentimissa päivitysoikeus on voimassa vuoden. Ohjelmiston päivitysoikeuden jatko onnistuu, vaikka oikeus olisi umpeutunut jo useampi vuosi sitten. Päivityshinnoille on kolme tasoa, alle 3 kuukautta, alle 12 kuukautta ja yli 12 kuukautta.
Accessin päivityksen voi teettää Geotrimin huollossa tai sen voi vastaavasti tehdä myös itse. Päivitys tapahtuu Trimble Installation Manager -ohjelmalla. Ohjelman avauduttua oikeasta yläkulmasta näkee viimeisimmän version, jonka tallentimeen voi asentaa. Asennus lähtee käyntiin oikeasta alakulmasta ‘Asennus’-painikkeesta ja kun päivitys on suoritettu alakulmaan tulee teksti: ‘Valmis’. Tätä klikkaamalla ohjelma sulkeutuu ja käyttäjä voi avata uuden Access-version. Trimble Installation Manager on käyttöliittymältään samanlainen riippumatta käyttöjärjestelmästä (Windows tai Android).
Access-ohjelman päivittäminen maastotietokoneeseen
Tässä lyhyesti poimittuna 2023.00 version uusia ominaisuuksia. Lisätietoa kaikista ohjelman muutoksista ja korjauksista löytyy: https://help.trimblegeospatial.com/TrimbleAccessReleaseNotes/fi/2023.00.htm.
Jos haluat, että Geotrimin huolto hoitaa Accessin päivityksen puolestasi, ota yhteys huoltoomme, puh. 0207 510 666.
Olemme mukana Maxpossa, pääkäytävän varrella, osastolla A42.
Maxpo on avoinna:
torstaina ja perjantaina klo 9-17 ja lauantaina 9-16.
Sisäänpääsy maksutta rekisteröitymällä tästä
Kenttäkalibrointi on hyvä keino selvittää takymetrin kunto. Tapio Kärkkäinen ja kenttäkalibroinnissa tarvittavat laitteet: takymetri, jonoprisma, jalustat ja tallennin.
Onko sillä merkitystä? Milloin se kannattaa tehdä? Meneekö siihen paljon aikaa? Eikö sen voi antaa huollon tehtäväksi? Missä sen voi tehdä?
Kaikki ovat kysymyksiä, joita olen teknisenä tukena toimiessani kuullut, kun on ollut puhe takymetrin kenttäkalibroinnista. Kenttäkalibroinnin merkitys on helppo osoittaa tekemälläni koejärjestelyllä. Kokeeseen tarvitaan 1 takymetri, kaksi jalkaa, jonoprisma sekä työtä helpottamaan tallennin. Kenttäkalibroinnin Trimblen S-sarjan takymetrillä voi myös tehdä ilman tallennintakin, mutta silloin joutuu tiirailemaan kojeen rungon kyljessä olevasta pienestä näytöstä.
Kojejärjestelyyn tarvitaan lisäksi avointa tilaa reilu sata metriä; autolock-kollimaation suorittamiseksi, samaan kohteeseen on hyvä tehdä vaakakollimaatio-tähtäykset. Koje on hyvä nostaa lämpenemään tai jäähtymään, ennen toimenpiteitä. Nyrkkisääntö on, että kojeen pitäisi sopeutua ympäröivään lämpötilaan lämpötilaero kerrottuna kahdella minuutilla. Esimerkki: tuodaan koje sisältä ulos, sisälämpötila on 20 °C ja ulkona 15 °C. Lämpötilaero on 5 astetta, ja kun se kerrotaan 2 minuutilla, saadaan sopeutumisajaksi 10 minuuttia.
Kun jonoprisma on viety yli sadan metrin päähän, voidaan aloittaa kenttäkalibrointi. Access-ohjelmasta löytyy valikosta Koje -> Kojevirheet, jonka kautta pääsee kenttäkalibrointiin. Kalibrointi suositellaan tekemään Accessin esittämässä järjestyksessä. Ensimmäisenä on kompensaattorin kalibrointi. Koje tasataan mahdollisimman tarkasti. Kompensaattorin kalibrointi on automaattinen prosessi, johon menee aikaa noin minuutin verran. Koje pyörii hitaasti itsensä ympäri.
Seuraavaksi suoritetaan vaakakollimaatio ja tappikaltevuuden määritys. Vaakakollimaatiossa tehdään tähtäykset putken ollessa lähes vaakasuorassa asennossa. Vähemmän kuin 3 astetta vaakatasosta. Tähtäyksiä kannattaa tehdä vähintään kolme ykkös- ja kakkosasennossa. Jokainen havainto kannattaa tähdätä manuaalisesti. Tappikaltevuuden merkitys näkyy ylös- tai alaspäin suuntautuvissa tähtäyksissä, ja siksi putken asennon tulee olla riittävän pystyssä – enemmän kuin 30 astetta vaakakollimaation mittauksen aikana. Tähtäyspiste voi olla joko maassa tai rakennuksen räystäässä esim. tarrapiste.
Autolock-kollimaatio on viimeinen suoritettavista toimenpiteistä. Nyt tarvitaan prismaa. Koje mittaa etäisyyden ja jos se on alle sata metrinä, tulee ilmoitus liian lyhyestä etäisyydestä. Autolock-kollimaatiossa koje suorittaa tähtäykset prismaan molemmissa kojeasennoissa ja laskee näiden perusteella korjausarvot autolock-tähtäyksille. Putken läpi katsottaessa ristikko osoittaa hieman ohi prisman keskikohdasta. Ei kannata säikähtää ja lähettää kojetta saman tien huoltoon, vaan se on ominaisuus ja havaintopoikkeama korjataan saaduilla korjausarvoilla.
Lisäksi on vielä EDM-vakio. Jotta siihen saataisiin korjausarvo, tarvittaisiin referenssimittarata. Tähän soveltuvia laserinterferometri-ratoja on Suomessa vain kaksi tai kolme. Joten tähän ei kannata koskea.
Paljonko kojeen arvot paranevat kenttäkalibroinnilla? Tämä on kojekohtaista ja on riippuvainen kojeen tarkkuudesta, käsittelytavoista, suurista lämpötilavaihteluista ja monesta muusta asiasta. Tekemässäni kalibrointitestissä mittasin ensin 10 havaintoa molemmissa kojeasennoissa, tein kenttäkalibroinnin ja toistin uudelleen saman 10 havainnon mittauksen. Tällä tavalla sain keskenään yhtenevät vertailuarvot.
Ensimmäisen mittaussarjan välillä 1- ja 2-asennon suurin ero vaakakehän lukemassa oli 8,4 mgon ja pystykehällä 41,8 mgon. Vastaavasti pienin ero oli 4 mgon ja 33 mgon. Koje oli S7 1” (0,3 mgon). Arvot eivät ole lähelläkään vaadittua 0,3 mgon. Koje on todennäköisesti saanut jonkin pienen kolahduksen. Kenttäkalibroinnin jälkeen suurin arvo oli vaakakehällä 0,1 mgon ja pystykehällä 0,09 mgon. Pienin 1- ja 2-asennon ero oli 0,07 mgon ja 0,01 mgon. Tuloksissa oli huomattava ero ennen ja jälkeen kenttäkalibroinnin.
1 sekunnin kojeen kulmatarkkuus sadan metrin päässä on 0,48 mm. Jos sokeasti olisi vain luotettu kojeeseen, mittauksen epävarmuus olisi ollut sadan metrin etäisyydellä kojeesta 2,8 mm. Milloin tällaisella eroavaisuudella on merkitystä, on täysin mittauksen tavoitteista kiinni. Jos mitataan maastomallia 2 metrin sauvalla, jolloin pelkkä sauvan yläpään heiluminen aiheuttaa suurempaa virhettä. Pulttikehien ja teollisuuden koneiden mittaamisessa tällaiset virheet eivät ole hyväksyttäviä.
Kenttäkalibroinnin suorittamiseen kului aikaa n. 15 minuuttia, kun koje ja prisma oli saatu asetettua paikoilleen. Kokonaisuudessaan minulla kului aikaa noin puoli tuntia, koska ulko- ja sisälämpötila olivat hyvin lähellä toisiaan. Kojeen sisäisen lämpötilan tasaantumista ei tarvinnut kauaa odotella. Lämpötilan tasaantumisen aikana vein prisman yli sadan metrin päähän.
Kenttäkalibrointi on hyvä keino selvittää takymetrin kunto. Jos arvot alkavat heitellä jatkuvasti paljon, niin silloin on syytä toimittaa koje huoltoon. Trimble suosittelee kojeen säätöjen testaamista seuraavissa tilanteissa:
Kenttäkalibroinnin voi teettää myös Geotrimin huollossa, jos on valmis, että koje on pois työmaalta mahdollisesti 1-2 vuorokautta. Mutta kun sen opettelee tekemään säännöllisesti, koje ei ole pois tuottavasta työstä ja mittaaja voi luottaa omiin työkaluihinsa.
Kirjoittaja:
Robottitakymetri
Jos tarvitset lisäksi kalibrointitodistuksen, varaa aika huoltoomme. Valtuutetussa huollossa tehdystä kalibroinnista saat aina kalibrointitodistuksen
