Laserkeilaus on menetelmä, jossa laserkeilain mittaa ympäristöstä suuren määrän pistehavaintoja ja niistä muodostetaan kolmiulotteinen pistepilvi. Pistepilven jokainen piste kuvaa mitatun kohteen sijaintia 3D-koordinaatistossa, joten sen avulla rakennuksia, rakenteita, teollisuuskohteita ja maastoa voidaan dokumentoida ja mitata ilman, että jokaista mittaa tarvitsee ottaa erikseen. Tässä oppaassa käydään läpi, miten laserkeilaus ja siihen soveltuvat ratkaisut toimivat, mihin laserkeilausta käytetään, mikä vaikuttaa mittaustarkkuuteen ja milloin menetelmä kannattaa valita.
Laserkeilauksesta käytetään myös nimityksiä 3D-laserkeilaus, laserskannaus ja LiDAR-mittaus. Kaikki viittaavat pohjimmiltaan samaan asiaan: kohteen mittaamiseen lasersäteen avulla siten, että tuloksena syntyy pistepilvi. Pistepilvi on digitaalinen kopio kohteesta mittaushetkellä, ja sitä voidaan hyödyntää suunnittelussa, analysoinnissa ja dokumentoinnissa.
Laserkeilaimen toimintaperiaate lyhyesti
Laserkeilain mittaa etäisyyksiä lähettämällä lasersäteen kohdetta kohti ja laskemalla, kuinka kauan kestää, ennen kuin säde palaa takaisin. Tätä kutsutaan lentoaikamittaukseksi (time-of-flight). Koska valo kulkee tunnetulla nopeudella, paluuajasta saadaan laskettua etäisyys. Keilain suuntaa lasersädettä nopeasti eri suuntiin, jolloin ympäristöstä kertyy suuri määrä mitattuja pisteitä lyhyessä ajassa.
Jokaiselle mitatulle pisteelle tallentuu XYZ-koordinaatti, heijastuvuusarvo eli intensiteetti sekä väriarvo, jos keilainta käytetään kameran kanssa. Laserkeilaus toimii myös pimeässä, koska laite tuottaa oman mittaussäteensä eikä ole riippuvainen ympäristön valaistusolosuhteista.
Laserkeilauksen työnkulku vaihe vaiheelta
Laserkeilaus on kokonaisuus, jossa itse mittaus on vain yksi vaihe. Tyypillinen työnkulku etenee seuraavasti:
- Mittauksen suunnittelu – määritellään kohde, tarvittava tarkkuus, lopputuote ja sopiva mittausmenetelmä sekä suunnitellaan keilausasemat tai kulkureitti.
- Pistehavaintojen kerääminen – kohde keilataan kentällä valitulla laitteella.
- Rekisteröinti – eri asemilta tai reiteiltä kerätty aineisto yhdistetään tarvittaessa yhdeksi yhtenäiseksi pistepilveksi.
- Georeferointi – aineisto sidotaan tarpeen mukaan haluttuun koordinaatistoon esimerkiksi kiintopisteiden tai GNSS-mittauksen avulla.
- Laadunvarmistus – tarkistetaan, että aineisto on kattava ja että rekisteröinnin ja georeferoinnin laatu vastaa tavoitteita.
- Pistepilven käsittely – aineistoa siivotaan, rajataan ja tarvittaessa luokitellaan.
- Lopputuotteen muodostaminen – pistepilvestä tuotetaan esimerkiksi piirustuksia, malleja, mittoja tai analyysejä käyttötarkoituksen mukaan.
Mikä on pistepilvi ja miksi se ei ole valmis 3D-malli?
Pistepilvi koostuu suuresta määrästä yksittäisiä pisteitä, jotka kuvaavat mitattujen pintojen sijainteja kolmiulotteisessa koordinaatistossa. Se muistuttaa visuaalisesti kohdetta, mutta ei ole älykäs malli: pistepilvessä ei ole seiniä, putkia tai palkkeja objekteina, vaan pelkkiä mitattuja pisteitä.
Pistepilvi ei siis automaattisesti ole valmis CAD- tai BIM-malli. Mallinnus, luokittelu ja kohteiden tulkinta ovat erillisiä työvaiheita, joiden tarve riippuu lopputuotteesta. Joskus pistepilveä voidaan käyttää sellaisenaan mittaamiseen ja tarkasteluun, ja toisinaan siitä tehdään piirustuksia tai tietomalli. Tämä kannattaa päättää jo mittauksen suunnitteluvaiheessa, koska lopputuote vaikuttaa siihen, millaista aineistoa tarvitaan.
Laserkeilauksen käyttökohteet
Laserkeilausta käytetään kaikkialla, missä tarvitaan kattavaa kolmiulotteista tietoa olemassa olevasta ympäristöstä. Alla olevaan taulukkoon on koottu tavallisimmat käyttökohteet, niissä tuotettava aineisto ja aineiston käyttötarkoitus.
| Käyttökohde | Tuotettava aineisto | Mihin aineistoa käytetään |
|---|---|---|
| Rakennusdokumentointi | Pistepilvi rakennuksesta, tarvittaessa pohjapiirustukset, leikkaukset ja julkisivut | Korjausrakentamisen ja saneerauksen lähtötiedot, vanhojen rakennusten dokumentointi |
| Teollisuus | Pistepilvi tuotantotiloista, laitteista ja putkistoista | Muutos- ja laajennussuunnittelu, tilojen ja laitteiden sijoittelun tarkastelu |
| Infrastruktuuri | Pistepilvi silloista, teistä, tunneleista ja muista rakenteista | Rakenteiden geometrian tarkastelu, kunnon seuranta ja suunnittelun lähtötiedot |
| Maastokartoitus | Pistepilvi maastosta, tarvittaessa luokiteltu aineisto ja maastomalli | Maastomallien tuottaminen, leikkausten ja tilavuuksien laskenta |
| As-built-dokumentointi | Pistepilvi valmistuneesta tai rakenteilla olevasta kohteesta | Toteumatiedon kerääminen ja toteutuneen rakenteen vertaaminen suunnitelmaan |
Rakennusdokumentointi ja as-built-mittaus
Rakennusmittauksessa laserkeilaus on vakiinnuttanut asemansa erityisesti as-built-dokumentoinnissa eli olemassa olevien rakenteiden mittaamisessa. Kun rakennus on valmis tai saneeraus on käynnissä, keilaus tuottaa kattavan lähtöaineiston suunnittelua varten. Tämä vähentää tarvetta toistuviin työmaakäynteihin ja auttaa välttämään yllätykset, jotka syntyvät, kun suunnitelmat eivät vastaa todellisia rakenteita.
Vanhojen rakennusten dokumentointi on erityisen hyödyllinen käyttökohde. Piirustukset voivat puuttua kokonaan tai olla vanhentuneita, ja laserkeilaus on usein käytännöllisin tapa saada luotettava lähtötieto saneeraussuunnitteluun. Jos haluat syventyä aiheeseen, lue laserkeilauksesta rakennusdokumentoinnissa.
Infrastruktuuri ja maastomittaus
Infrastruktuurin mittauksessa laserkeilaus tuottaa lähtötietoja esimerkiksi tiesuunnitteluun, siltojen ja tunneleiden tarkasteluun sekä rautatieympäristöihin. Maastomittauksessa keilaus voi korvata tai täydentää perinteistä takymetrimittausta erityisesti kohteissa, joissa mitataan laajoja alueita tai monimutkaisia muotoja. Pistepilvestä voidaan laskea esimerkiksi leikkauksia, tilavuuksia ja kaltevuuksia.
Muodonmuutosten seurannassa eri ajankohtina tehtyjä keilauksia verrataan keskenään. Näin sillan, padon tai tunnelin seinämän muutoksia voidaan tarkastella laajemmin kuin yksittäisten pisteiden mittauksella.
Kulttuuriperintö ja massalaskennat
Kulttuuriperinnön dokumentoinnissa laserkeilaus on hyödyllinen työkalu. Kirkot, linnat, arkeologiset kohteet ja muut historialliset rakennukset voidaan tallentaa digitaalisesti ennen restaurointia tai tuhoutumisriskin varalle. Pistepilvi säilyttää kohteen geometrian mittaushetken tilassa.
Massalaskennoissa, kuten louhosalueiden tai maa-aineskasojen tilavuuden mittaamisessa, mobiilikeilaimet soveltuvat laajojen alueiden nopeaan mittaukseen, kun järjestelmä ja mittausgeometria on valittu kohteeseen sopivaksi.
Esimerkki: teollisuustilan dokumentointi laserkeilauksella
Kuvitellaan tuotantotila, johon suunnitellaan uutta laitetta ja putkireittejä. Vanhat piirustukset eivät enää vastaa todellista tilannetta, ja tilassa on runsaasti laitteita, kannakkeita ja putkistoja. Mittaus suunnitellaan ensin: sovitaan tarvittava tarkkuus, lopputuote ja se, miten tilassa voi liikkua tuotannon aikana.
Tila keilataan useilta asemilta tai käsikeilaimella kulkien, ja aineisto rekisteröidään yhdeksi pistepilveksi. Tarvittaessa pistepilvi georeferoidaan tehtaan koordinaatistoon. Laadunvarmistuksen jälkeen suunnittelija voi tarkastella pistepilveä ja ottaa siitä mittoja suoraan. Jos suunnittelussa tarvitaan malli, tilan rakenteet ja putkistot mallinnetaan pistepilven pohjalta. Näin laitteen ja putkireittien sopivuus voidaan tarkistaa jo ennen asennusta.
Laserkeilausmenetelmät: maalaserkeilaus, käsikeilaus ja mobiilikartoitus
Laserkeilausmenetelmiä on useita, ja sopiva valinta riippuu kohteesta, tilasta, vaadittavasta tarkkuudesta ja lopputuotteesta. Lyhyesti erot ovat seuraavat:
- Maalaserkeilaus – laite mittaa yleensä paikallaan tietyltä mittausasemalta, ja useita asemia yhdistetään rekisteröinnissä. Maalaserkeilaimet sopivat kohteisiin, joissa tarvitaan huolellisesti suunniteltua ja kattavaa aineistoa.
- Käsikeilaus – käyttäjä liikkuu kohteessa laite kädessään, ja aineisto kertyy kävellessä. Käsikeilaimet soveltuvat usein ahtaisiin ja monimutkaisiin tiloihin, joissa mittausasemien asettelu olisi hankalaa.
- Mobiilikartoitus – mittausjärjestelmä liikkuu esimerkiksi ajoneuvon mukana, ja järjestelmässä voidaan käyttää GNSS- ja inertiamittausta sekä SLAM-tekniikkaa. Menetelmä sopii pitkien ja laajojen kohteiden, kuten teiden ja katuympäristöjen, mittaukseen. Kaikki järjestelmät eivät ole samanlaisia, joten soveltuvuus kannattaa arvioida kohteen mukaan.
Menetelmien eroista kerrotaan tarkemmin artikkelissa maalaserkeilain vai käsikeilain, kumpi sopii mihinkin.
Mikä vaikuttaa laserkeilauksen mittaustarkkuuteen?
Laserkeilauksen tarkkuus ei ole yksittäinen vakioarvo, eivätkä kaikki laserkeilaimet tuota samanlaista lopputulosta. Valmiin aineiston tarkkuuteen vaikuttavat erityisesti seuraavat tekijät:
- Laite – eri laiteluokilla ja malleilla on erilaiset ominaisuudet, jotka valmistaja ilmoittaa laitekohtaisesti.
- Mittausetäisyys – mittaustarkkuus ja pistetiheys muuttuvat yleensä etäisyyden kasvaessa.
- Mittausgeometria – asemien tai reitin sijoittelu, päällekkäisyys ja kohteen katvealueet vaikuttavat aineiston laatuun.
- Rekisteröinti – eri asemilta tai reiteiltä kerätyn aineiston yhdistämisen laatu vaikuttaa koko pistepilven tarkkuuteen.
- Georeferointi – koordinaatistoon sidonnan laatu vaikuttaa siihen, miten aineisto sijoittuu suhteessa muihin aineistoihin.
- Mittausolosuhteet – kohteen pinnat, sää ja ympäristö voivat vaikuttaa mittaukseen.
- Aineiston käsittely – käsittelyvaiheiden valinnat ja laadunvarmistus vaikuttavat lopputulokseen.
Siksi vaadittu tarkkuus kannattaa määritellä ennen mittausta ja varmistaa sen toteutuminen laadunvarmistuksessa.
Pistepilvestä hyödylliseksi dataksi
Pistepilvi itsessään on raakadataa. Sen arvo realisoituu, kun se käsitellään ja muutetaan muotoon, jota voidaan hyödyntää suunnittelussa tai päätöksenteossa. Käsittelyvaihe on yhtä tärkeä kuin itse keilaus.
Rekisteröinti ja georeferointi
Ensimmäinen käsittelyvaihe on pistepilvien rekisteröinti eli useiden asemien tai reittien yhdistäminen yhdeksi yhtenäiseksi aineistoksi. Rekisteröinti voidaan tehdä esimerkiksi tähysmerkkien avulla tai ohjelmiston tunnistamien geometristen muotojen perusteella. Georeferoinnissa pistepilvi sidotaan haluttuun koordinaatistoon, esimerkiksi yhdistämällä keilausaineisto GNSS-mittaukseen tai mitattuihin kiintopisteisiin. Trimble Perspective ja Trimble Business Center ovat esimerkkejä ohjelmistoista, joilla rekisteröintiä ja jatkokäsittelyä tehdään.
Kun pistepilvi on rekisteröity ja koordinaatistossa, se voidaan tarpeen mukaan luokitella esimerkiksi maanpinnaksi, kasvillisuudeksi, rakennuksiksi ja rakenteiksi. Automaattiset työkalut nopeuttavat luokittelua, mutta vaativissa kohteissa tulosta on usein tarkistettava myös manuaalisesti. Käsittelyyn tarvittavia ohjelmistoja esitellään artikkelissa laserkeilausaineiston käsittely ja tarvittavat ohjelmistot.
Mallintaminen ja lopputuotteet
Pistepilvestä voidaan tuottaa useita eri lopputuotteita tarpeen mukaan. Yleisimpiä ovat 2D-pohjapiirustukset, leikkaukset ja julkisivut, 3D-pintamallit (mesh), BIM-mallit rakennussuunnitteluun sekä maastomallit infrasuunnitteluun. Pistepilveä voidaan myös hyödyntää suoraan suunnitteluohjelmistoissa ilman erillistä mallintamista, jos ohjelmisto tukee käytettyä pistepilviformaattia.
Pilvipalvelut, kuten Trimble Connect, mahdollistavat pistepilviaineiston jakamisen projektin osapuolille. Suunnittelija, työnjohtaja ja tilaaja voivat tarkastella samaa aineistoa omalla laitteellaan, mikä parantaa tiedonkulkua ja vähentää väärinymmärryksiä.
Laserkeilauksen edut perinteiseen mittaukseen verrattuna
Laserkeilaus ei korvaa kaikkea perinteistä mittausta, mutta tietyissä tilanteissa se on selvästi tehokkaampi vaihtoehto. Vertailu takymetrimittaukseen on aiheellinen, koska molemmat tuottavat koordinaattitietoa, mutta hyvin eri tavalla.
Tärkein ero on tiedonkeruun kattavuus. Takymetri mittaa yksittäisiä pisteitä, jotka mittaaja valitsee. Laserkeilaimet mittaavat kaiken, mihin lasersäde osuu. Tämä tarkoittaa, että pistepilvi sisältää tietoa myös kohteista, joita ei etukäteen osattu ajatella mitata. Kun suunnittelija myöhemmin tarvitsee jonkin yksityiskohdan mitan, se löytyy usein pistepilvestä ilman uutta kenttäkäyntiä, kunhan kohde on tallentunut aineistoon riittävän hyvin.
Nopeus ja turvallisuus
Monimutkaisissa kohteissa keilaus on usein nopeampaa kuin vastaavan tietomäärän kerääminen takymetrillä. Kenttätyöhön kuluva aika lyhenee, mikä voi vähentää myös kustannuksia. Nopeus riippuu kuitenkin kohteesta, laitteesta ja tarvittavasta tarkkuudesta.
Turvallisuus on toinen merkittävä etu. Vaarallisiin tai hankalasti saavutettaviin kohteisiin, kuten sillan rakenteisiin, tunneleihin tai teollisuuslaitoksiin, ei aina tarvitse mennä fyysisesti lähelle, koska keilain mittaa etäältä. Talven pimeys ei myöskään estä keilausta, koska laite tuottaa oman mittaussäteensä.
Dokumentoinnin pysyvyys
Pistepilvi on pysyvä dokumentti mittaushetkestä. Jos kohteeseen tehdään myöhemmin muutoksia tai syntyy epäselvyyttä siitä, millainen rakenne oli ennen toimenpiteitä, pistepilvi toimii luotettavana vertailuaineistona. Tämä on erityisen arvokasta korjausrakentamisessa ja infrastruktuurin ylläpidossa.
Milloin laserkeilaus kannattaa valita ja milloin yksinkertaisempi mittaus riittää?
Laserkeilaus ei ole aina oikea työkalu. Se kannattaa valita silloin, kun kohde on monimutkainen, mittauksen kattavuus on tärkeämpää kuin yksittäisten pisteiden mittaus tai kun kenttäkäyntien määrä halutaan minimoida. Käytännön nyrkkisäännöt auttavat päätöksenteossa:
- Laaja tai monimutkainen kohde – rakennukset, teollisuuslaitokset, tunneliseinämät, vanhat rakenteet ilman piirustuksia
- As-built-dokumentointi – kun tarvitaan kattava lähtötieto suunnittelulle tai saneeraukselle
- Muodonmuutosten seuranta – kun samaa kohdetta mitataan toistuvasti ajan kuluessa
- Massalaskennat – louhosalueet, maa-aineskasot, penkereet
- Turvallisuusrajoitteet – kohteet, joihin pääsy on rajoitettua tai vaarallista
- BIM-pohjainen suunnittelu – kun pistepilvestä tarvitaan lähtötieto jatkosuunnitteluun ja mallintamiseen
Yksinkertaisempi mittausmenetelmä voi riittää, kun mitattavana on vain muutama piste tai mitta, kohde on yksinkertainen tai pistepilven käsittelyyn ei ole resursseja. Tällöin esimerkiksi takymetri tai GNSS-mittaus voi olla nopeampi ja kevyempi ratkaisu. Monesti järkevintä on yhdistää menetelmiä: keilaus tuottaa kattavan aineiston, ja takymetri- tai GNSS-mittaus kiinnittää sen koordinaatistoon.
Laitteen valinta vaikuttaa siihen, mihin laserkeilaus soveltuu. Trimble X7 ja Trimble X12 ovat esimerkkejä maalaserkeilaimista, Faro Orbis on käsikeilain ja Trimble SX12 yhdistää takymetrin ja keilaimen samaan laitteeseen. Tarkempi laitteiden vertailu kuuluu kuitenkin omiin artikkeleihinsa, ja oikea valinta kannattaa tehdä käyttötarkoituksen mukaan.
Mistä jatkaa: valitse käyttötarkoituksen mukaan
Kun laserkeilauksen perusteet ovat selvillä, seuraava askel riippuu käyttötarkoituksesta. Jos kohteena on rakennus tai saneerauskohde, tutustu rakennusdokumentoinnin sisältöihin. Jos mietit laitetyyppiä, vertaile maalaserkeilaimia ja käsikeilaimia. Jos pistepilvi on jo mitattu, selvitä, millä ohjelmistoilla se käsitellään.
Jos haluat selvittää, mikä laite tai työnkulku sopii omiin tarpeisiisi, tutustu Geotrimin laserkeilausratkaisuihin. Geotrim auttaa myös laitteen käyttöönotossa ja koulutuksessa. Ota yhteyttä ja kerro kohteestasi.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä laserkeilaus on?
Laserkeilaus on menetelmä, jossa laserkeilain mittaa ympäristöstä suuren määrän pistehavaintoja ja niistä muodostetaan kolmiulotteinen pistepilvi. Pistepilven pisteet kuvaavat mitattujen kohteiden sijainteja 3D-koordinaatistossa.
Mikä on pistepilvi, ja onko se sama asia kuin 3D-malli?
Pistepilvi koostuu mitatuista pisteistä, jotka kuvaavat kohteen pintoja kolmiulotteisessa koordinaatistossa. Se ei ole automaattisesti valmis CAD- tai BIM-malli. Mallinnus, luokittelu ja kohteiden tulkinta ovat erillisiä työvaiheita, joiden tarve riippuu lopputuotteesta.
Mihin laserkeilausta käytetään?
Laserkeilausta käytetään esimerkiksi rakennusten dokumentointiin, infrastruktuurin ja teollisuuskohteiden mittaukseen, toteumatiedon keräämiseen, korjausrakentamisen lähtötietojen tuottamiseen sekä maastomallien tuottamiseen soveltuvilla järjestelmillä.
Mikä vaikuttaa laserkeilauksen tarkkuuteen?
Tarkkuuteen vaikuttavat laite, mittausetäisyys, mittausgeometria, rekisteröinti, georeferointi, mittausolosuhteet ja aineiston käsittely. Kaikki laserkeilaimet eivät tuota samanlaista lopputulosta, joten vaadittu tarkkuus kannattaa määritellä ennen mittausta ja varmistaa laadunvarmistuksessa.
Mikä ero on maalaserkeilauksella, käsikeilauksella ja mobiilikartoituksella?
Maalaserkeilauksessa laite mittaa yleensä paikallaan tietyltä mittausasemalta. Käsikeilauksessa käyttäjä liikkuu kohteessa laite kädessään aineistoa kerätessään. Mobiilikartoituksessa mittausjärjestelmä liikkuu esimerkiksi ajoneuvon mukana, ja järjestelmässä voidaan käyttää GNSS- ja inertiamittausta sekä SLAM-tekniikkaa.
Milloin yksinkertaisempi mittausmenetelmä riittää laserkeilauksen sijaan?
Yksinkertaisempi menetelmä, kuten takymetri- tai GNSS-mittaus, voi riittää, kun mitattavana on vain muutama piste tai mitta, kohde on yksinkertainen tai pistepilven käsittelyyn ei ole resursseja. Usein menetelmiä kannattaa myös yhdistää, jolloin keilaus tuottaa kattavan aineiston ja muu mittaus kiinnittää sen koordinaatistoon.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
- Terrasolid — miksi se on pistepilvikäsittelyn ammattilaisen valinta?
- Takymetrin vai GNSS-vastaanottimen valinta – kumpi sopii mittaustehtävään?
- Laserkeilaimen vuokraus — Trimble X7 projektikäyttöön
- Koneohjaus tiehöylässä ja puskutraktorissa — miten se toimii?
- Takymetrin kenttäkalibrointi — miksi ja miten?


