Kuvassa vasemmalla Jyväskylän kaupungin Ari Heinonen ja oikealla VideoDronen perustaja Juhani Mikkola. Pöydällä GeoDrone X4L.
Keski-Suomesta löytyy mahdollisesti Suomen parasta drone-osaamista. Osaamisen takana on VideoDronen perustaja Juhani Mikkola ja Jyväskylän kaupungin mittauspäällikkö Ari Heinonen. Jyväskylän kaupunkia pidetään edistyksellisenä UAS-teknologian osaajana. Kaupunki elää rohkeasti aikaansa edellä. Teknologiahenkisyys ei tule kaupungin uusimpia hankkeita seuranneille yllätyksenä. Kaupungin 3D-kartan toteuttamisessa on hyödynnetty UAS-teknologiaa. Mallia pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Tämä onnistuu moitteettomasti VideoDronen GeoDrone X4L- dronen avulla, jonka jälleenmyyjänä Suomessa toimii Geotrim. Drone-kuvausta Jyväskylän kaupunki on käyttänyt hyvin aktiivisesti viime vuosien aikana.
Jyväskylän kaupungin mittauspäällikkö Ari Heinonen tutustui Intergeo-messuilla droneen ensimmäistä kertaa. Hän kiinnitti huomiota siihen, että droneja käytettiin maanmittaustarkoituksiin. Niillä hankittu aineisto oli laadullisesti hyvin korkeatasoista. Pian Intergeo-messujen jälkeen Heinonen selvitti mitä droneja oli tarjolla ja minkä tasoista aineistoa niillä sai kerättyä. Jyväskylän kaupungilla drone-hankkeeseen kiinnostuttiin. Vuonna 2014 rahaa saatiin budjetoitua drone-hankintaa varten.
Heinonen oli kuullut suomalaisesta drone-valmistajasta, joka sattumoisin oli samalta paikkakunnalta. Demokuvauspäivä oli tavallista tuulisempi. Säästä huolimatta demo pidettiin. Drone pysyi ilmassa. Dronen kestävyys ja aineiston laatu vakuuttivat Ari Heinosen. Näin Jyväskylän kaupungista tuli VideoDronen ensimmäinen maanmittausasiakas.
Mistä VideoDrone sai alkunsa?
VideoDronen kehitys lähti Juhani Mikkolan autotallista. Ensimmäiset ilmakuvat dronella Mikkola otti keväällä 2011. Silloin toiminta oli harrastusmuotoista. Mikkola lennätti dronea omaksi ilokseen. Laitteita kehitettiin koko ajan paremmiksi. Mikkolan nälkä kasvoi syödessä. Ikään kuin huomaamatta Juhani Mikkola alkoi tehdä ilmakuvausta laskutustyönä toiminimellä.
Varsinainen käänne tapahtui 9.7.2013. Silloin Vihtavuoressa oli vaaratilanne. Tilannekuvan saamiseksi käytettiin ensimmäistä kertaa dronea. Seuraavalla viikolla alkoi Juhani Mikkolan puhelin käymään kuumana. Moni halusi tietää, mistä kyseistä dronea voi ostaa. Silloin Mikkolalla kypsyi ajatus tehdä harrastuksesta kaupallista dronen valmistusta. VideoDrone Finland Oy perustettiin lokakuussa 2013.
VideoDronen toiminta on kehittynyt voimakkaasti. ”Valmistamme nykyään kopterit ja kameratelineet, sekä integroimme muiden valmistamia hyötykuormia. Pix4D prosessointiohjelmistossa toimimme Suomen jälleenmyyjänä ja kouluttajana. Osa ohjelmistoista on myös omaa tuotantoa tai yhteistyössä ohjelmistoyritysten kanssa tehtyä,” Juhani Mikkola kertoo. Geotrimistä tuli GeoDrone X4L:n jälleenmyyjä Suomessa vuonna 2015 ja näin VideoDrone pystyi entistä paremmin keskittymään tuotekehitykseen.
Dronen käyttö on helppoa, kunhan siihen perehtyy ja hankkii koulutuksen. Jokainen VideoDronen asiakas saa luovutuksen yhteydessä päivän koulutuksen dronen käyttöön. Maanmittaukseen tarkoitettu GeoDrone X4L kuuluu Geotrimin valikoimaan ja drone-koulutuksen saa luonnollisesti myös Geotrimiltä toimituksen yhteydessä. Lisäksi asiakkaalle suositellaan turvallisuuteen ja lainsäädäntöön liittyvän verkkokurssin käymistä. Verkkokurssin tarjoaa Insta ILS. Drone on kone ja vaatii toimiakseen myös huoltoa. Huoltoa suositellaan vähintään kerran vuodessa tai 100 tunnin välein. Huollossa vaihdetaan kuluvat osat, tehdään ohjelmistopäivitykset sekä tarkastetaan laitteiston kunto. Lentolaite on syytä säilyttää kuivassa, lämpimässä tilassa, ja drone hyvin puhdistettuna.
Juhani Mikkola suosittelee myös, että monen drone-kuvaajan sijaan olisi vain yksi kuvaaja. Vaikka kuvaaminen on helppoa, tulee kuvausvarmuus vasta kokemuksen kautta. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungilla drone-kuvaamisesta vastaa Ari Heinonen. Näin taataan myös se, että GeoDrone on jatkuvassa käytössä. Yhden kuvaajan etuna on myös parempi prosessin hallinta. Kun tiedetään miten aineisto kerätään, osataan suunnitella drone-kuvaaminen tarkasti.
Mihin kaikkeen Jyväskylän kaupunki käyttää GeoDrone X4L -kopteria?
Alun perin Jyväskylän kaupunki käytti GeoDrone X4L -kopteria pohjakarttojen ylläpitoa varten. Ari Heinosen mukaan ”perinteisin tavoin pohjakartan ylläpito olisi myös toiminut, mutta se olisi vaatinut huomattavasti enemmän resursseja. Esimerkiksi maastomittausryhmä lähetetään paikan päälle mittaamaan ja myös mobiilikartoitus vaihtoehtoja oli jo silloin, mutta tehokkuus on toista luokkaa GeoDronella. GeoDrone investointina maksoi itsensä takaisin jo ensimmäisen vuoden aikana. Sillä saa tehostettua omaa toimintaansa niin paljon, että on aikaa keskittyä muihin hommiin. Toki drone-prosessi pitää olla kunnossa, että drone-kuvaukset saadaan tehtyä.”
Jyväskylän kaupunki käyttää nykyään GeoDronea myös muihinkin käyttötarkoituksiin kuten yhdyskuntasuunniteluun, asemakaavoitukseen, metsäpalveluihin, ympäristönsuojeluun, viestintään, markkinointiin sekä matkailuun. Käyttötarkoituksia on loputtomasti.
Yksi mielenkiintoisimmista dronen kuvaustapauksista tuli vastaan viime talvena, kun tykkylumi teki tuhojaan laajoilla metsäalueilla, jotka olivat yli 200m maastokorkeudessa Jyväskylän metsäalueilla.
Metsätalousinsinööriltä olisi mennyt huomattavan paljon aikaa liikkumiseen vaikeakulkuisilla alueilla, ryteikössä, upottavassa lumessa ja isoja korkeuseroja sisältävässä maastossa.
Ari Heinosen mukaan kaikki vahingoittuneet puut saatiin nopeasti tunnistettua. GeoDronella kerätty aineisto on erittäin tarkkaa ja pistepilvestä pystyi helposti tunnistamaan puut, joista latvat olivat katkenneet. GeoDronen aineiston avulla Jyväskylän kaupunki pystyi suunnittelemaan reitti- ja raivaussuunnitelman. Hyvän reitti- ja raivaussuunnittelun ansiosta vahingoittuneet puut saatiin poistettua Jyväskylän metsistä kesän puoleenväliin mennessä. Ajansäästön ja turvallisuuden lisäksi Jyväskylän kaupunki säästi tällä operaatiolla paljon kustannuksia.
GeoDronen PPK, eli Post Processing Kinematic, mahdollisti sen, että myös ilman tukipisteitä saatiin metsätuhoista mahdollisimman tarkkaa tietoa kerättyä dronella. PPK osoittautui tässä projektissa ratkaisevaksi tekijäksi ja aineiston tarkkuuteen pystyi luottamaan, kun kuvattiin valtavia alueita metsää. Koska PPK:ssa kuvien tarkka sijaintitieto saadaan jälkilaskennan jälkeen, kuvauksessa ei tarvita häiriöaltista radioyhteyttä, vaan laitteisto tallentaa sisäiseen muistiin mikrosekuntien tarkkuudella kuvanottohetken ja GNSS-datan.
Lainsäädäntö muuttuu. Miten käy drone-kuvaamiselle tulevaisuudessa?
Drone-lennättäminen muuttuu ensi vuoden heinäkuusta lähtien entistä säädellymmäksi. Tämä johtuu uudesta EU-asetuksesta. Sen mukaan jokaisen drone-lennättäjän on suoritettava Traficomin verkkopalvelussa järjestettävä verkkokurssi ja -tentti sekä rekisteröitävä drone-käyttäjäksi. Tämä asetus koskee sekä uusia että kokeneita drone-kuvaajia. Myös maksimilentokorkeus laskee 150 metristä 120 metriin.
Juhani Mikkola ja Ari Heinonen ovat yksimielisiä siinä, että uusi EU-asetus lisää turvallisuutta entisestään ja on hyvä asia. Ammattimaiset drone-kuvaajat ovat hyvin perillä droneen liittyvistä lainsäädännöistä jo nyt ja noudattavat näitä. Drone-harrastelijoille drone-kuvaamiseen liittyvä lainsäädäntö saattaa tulla kuitenkin täysin yllätyksenä.
Juhani Mikkolan mukaan turvallisuudesta voi ja pitää huolehtia: ”Olennaista kuvaamisessa on tunnistaa riskit etukäteen ja välttää niitä. Eli ole kunnolla valmistautunut, selvitä lainsäädäntö, tiedä mitä teet ja sitten tämän jälkeen päätät, voitko suorittaa lennon vai et. Se on myös pidettävä mielessä, että drone on aina väistämisvelvollinen.”
Mikkolan mukaan 5G muuttaa drone-ilmailua entisestään. ”Siihen suuntaan näytetään menevän, että lennonjohto olisi tietoinen kaikista ilmassa olevista droneista, lentokoneista ja muista ilmailukoneista. Näitä järjestelmiä rakennetaan ja testataan par ‘aikaa. Se milloin nämä järjestelmät ovat valmiita ei tiedetä vielä tarkasti. Suunta on kuitenkin selvä”, Mikkola toteaa.
Vinkit turvalliseen drone-lennättämiseen
Heinonen käyttää paljon UAV Forecast- ennustetta lentosään varmistamiseen. On tärkeää varmistaa turvalliset olosuhteet. Sääennusteesta Ari Heinonen pystyy tunnistamaan ne tuulet ja puuskat, jotka haittaisivat drone-kuvaamista. Myös jäätävällä kelillä kuvaaminen on riski.
Juhani Mikkola tarkentaa: ”Jäätävällä kelillä, eli kun kosteus on 100% ja ollaan pakkasen tuntumassa, niin silloin potkurin lapoihin kertyy jäätä, jolloin drone menettää nostokykynsä. Nostokyvyn menetys tapahtuu erittäin nopeasti. VTT:n kylmälabrassa näin kävi 1 minuutissa 40 sekunnissa, 100% kosteudessa ja pakkasta miinus viisi astetta. Tässä ajassa dronen tehosta 20% oli hävinnyt. Tämä ei vielä sinänsä ole ongelma, sillä dronesta löytyy tehoreserviä, mutta sitten kun jää irtoaa potkurin lavoista, niin se ei irtoa tasaisesti molemmin puolin, jolloin se alkaa ravistamaan konetta. Tärinä on se, mikä ”tappaa” koneen aika nopeasti.”