Seuraa
Blogikirjoitukset

 

Reaaliaikainen paikkatiedonkeruu yleistyy. Vanhat tavat siirtää tietoa karttaohjelmiston ja paikkatiedonkeruulaitteen välillä ovat uudistumassa. Nykyään vaaditaan reaaliaikaista tiedonsiirtoa toimistolta maastoon ja takaisin. Lisäksi GNSS-datan muokkaaminen, analysointi ja jälkilaskenta ovat integroitumassa karttaohjelmistoihin.

Trimble tarjoaa useita vaihtoehtoja reaaliaikaiseen tiedonsiirtoon toimistolta maastoon ja takaisin Esri-ympäristössä. Lisäksi GNSS-dataa on mahdollista muokata, analysoida ja jälkilaskea kyseisessä ympäristössä. Mikä on otsikossakin mainittu Trimble Positions -laajennus ja mitä muita lisäosia on saatavissa Esri-ympäristöön? Miten parannat paikannuksen tarkkuutta ja jäljitettävyyttä näiden avulla?

Trimble Positions Overview

Trimble Positions -laajennus koostuu monesta eri lisäosasta ja laitetuesta. Suomessa toimiville organisaatioille suurin hyöty on TerraSync- ja TerraFlex-mittausohjelmistojen integroitavuus ArcGIS-ympäristöön. TerraSync-mittausohjelmistoa hyödyntäviä ja Esri-ympäristössä toimivia organisaatioita varten Trimble Positions -laajennus on hyödyllinen työkalu. Kyseisen laajennuksen avulla voit luoda projekteja ja määrittää niihin kerättäviä kohteita sekä näille ominaisuustietoja ArcMap:ssä. Lisäksi voit määritellä kohteille etukäteen muun muassa paikannuksen tarkkuustoleransseja. Kun olet mitannut kohteet maastosta esimerkiksi GeoExplorer 7 -paikkatietolaitteella, niin voit jälkikäteen vielä muokata niitä. Lisäksi mitattua GNSS-dataa voidaan tarkastella, muokata, analysoida sekä jälkilaskea ArcMap:ssä. Jälkilaskennassa hyödynnetään Trimnet VRS -palvelun tukiasemaverkon dataa sijaintitiedon tarkentamiseen.

Pos2

Trimble TerraFlex -lisäosan avulla voit luoda ja julkaista projekteja Trimble InSphere -pilvipalveluun. Näihin projekteihin määritettyjä kohteita voit mitata TerraFlex-mobiilisovelluksen avulla maastossa esimerkiksi Trimble TDC100 GNSS -älypuhelimella ja tämä kerätty tieto välittyy reaaliaikaisesti takaisin ArcGIS-ympäristöön. Miten tämä siis tapahtuu? ArcMap:ssä luotuja gdb-karttatasoja hyödynnetään TerraFlex-lomakkeiden luontiin. Ensin gdb-karttatasot konvertoidaan lomakkeiksi InSpheressä, joka synkronoi nämä lomakkeet TerraFlex-mobiilisovellukseen. Tämän jälkeen mittaaja voi kerätä maastosta tietoa näihin lomakkeisiin perustuen. Tämä kerätty tieto päivittyy TerraFlex-lisäosan avulla gdb-karttatasoiksi ArcMap:iin. Kyseisen lisäosan avulla on mahdollista luoda myös tehtäviä ja ylläpitää niitä.

Jos olet halukas kuulemaan lisää Trimble Positions -laajennuksesta ja muista lisäosista Esri-ympäristöön, niin ota yhteyttä Paikkatietotiimiimme! Järjestämme myös 11.5.2017 aiheeseen liittyen webinaarin, josta on saatavissa lisätietoa.

Lue lisää Trimble Positions -laajennuksesta myös kehittäjien blogista.

Julkaistu kategoriassa Blogit

 

Takavuosina oli mahdollista, että mittaustyön tarkkuusvaatimus oli speksattu ”mahdollisimman tarkasti”. Taidatkos sitä selvemmin sanoa? Tämä saattoi olla perusteltua aikana, jolloin mittaustyöhön käytettävät laitteet olivat aina tarkkoja ja työtä tekevät henkilöt olivat maanmittausalan koulutuksen saaneita ammattilaisia. Mittaustyö saattoi olla hidasta ja sitä kontrolloitiin, jotta vaadittu tarkkuus voitiin varmistaa.

Maailma on muuttunut ja paikkatiedon keruu ei ole enää maanmittareiden yksinoikeus. Koordinaattitietoa tuottavat tänä päivänä monen koulutustaustan omaavat henkilöt, jotka työskentelevät monilla eri toimialoilla. Tietoa tuotetaan nopeasti suuria määriä ja sen tuottamiseen käytetään mitä moninaisempia laitteita ja tekniikoita. Eri laitteilla ja menetelmillä saavutettava tarkkuus voi vaihdella muutamasta millimetristä aina metreihin tai jopa kymmeniin metreihin.

 

Geotrim GeoExplorerTrimblen Geo 7X -paikkatietolaitteesta on 
kolme eri tarkkuusluokkaa aina cm-tarkkuuteen saakka. 
Laitteen voi päivittää tarkemmaksi tarpeiden muuttuessa.

 

Sijaintitiedon tarkkuusvaatimus voi perustua viranomaisten säädöksiin tai organisaation sisäisiin ohjeisiin. Käytännön kannalta paikkatiedon riittävä tarkkuus saavutetaan, jos koordinaatit yksilöivät kohteen riittävän luotettavasti ilman sekaantumisen mahdollisuutta. Esimerkiksi vesihuollossa sulkuventtiilien välinen etäisyys voi olla minimissään muutaman desimetrin luokkaa. Tällöin paikannuslaitteen 10 cm:n sijaintitarkkuus riittää yksilöimään kohteen riittävällä luotettavuudella tilanteessa, jossa sulkuventtiiliä ollaan paikantamassa putkirikko­tilanteessa. Vastaavasti puistopuiden sijainnin yksilöintiin voi riittää puolen metrin tarkkuus, koska puistopuiden istutusetäisyys toisistaan on tyypillisesti metrien luokkaa.

Tarkkuusvaatimukset vaihtelevat myös sen mukaan, onko kyseessä sijainnin dokumentointi vai jo dokumentoidun kohteen paikannus maastossa. Luonnollisesti sijaintitiedon laatuun kannattaa panostaa tiedon dokumentoinnissa ja erityisesti tilanteissa, joissa kohde jää piiloon sen rakentamisen jälkeen. Esimerkkinä maan alle asennettavat putket, kaapelit ja muut komponentit. Kun asennus on tehty ja kaivanto peitetty, sijainnin dokumenttina jäljelle jää ainoastaan koordinaatit. Maanpäällisten ja näkyvien rakenteiden dokumentointiin riittää monesti vaatimattomampi tarkkuus.

Älypuhelimet, tabletit, navigaattorit ja tarkat GNSS-laitteet tuottavat koordinaattitietoa kolmella desimaalilla tai tarpeen mukaan useammallakin. Desimaalien suuri määrä antaa virheellisen mielikuvan tiedon suuresta tarkkuudesta. Maastosta kerätyn tiedon siirtämiseen käytetään edelleen paljon formaatteja, joissa viedään pelkkiä koordinaatteja, vaikka laitteet ja ohjelmat tallentavat paljon tietoa koordinaattitiedon alkuperästä ja tarkkuudesta. Tiedon käyttökelpoisuuden ja jäljitettävyyden kannalta on oleellista tallentaa tietokantaan ainakin menetelmä, jolla tieto on kerätty sekä kerätyn tiedon arvioitu tarkkuus. 

Kohteen huono sijaintitarkkuus ei välttämättä ole ongelma, mutta ongelmaksi voi muodostua, jos sitä ei tiedetä. Tämä korostuu tilanteissa, joissa etsitään piilossa olevaa kohdetta, kuten maanpinnan alapuolella olevaa kaapelia tai lumikerroksen alla olevaa kaivoa. Jos tiedetään, että kaapeli on aikanaan paikannettu senttitarkasti, voidaan myös olettaa, että se löytyy tarkasti koordinaattien osoittamasta paikasta. Toisaalta, jos tiedetään, että sijainti on tallennettu digitoimalla vanhoilta kartoilta, niin tällöin osataan varautua siihen, että koordinaattitieto antaa vain likimääräisen sijainnin paikannettavalle kohteelle. 

Trimblen tuotevalikoimassa on aina huomioitu erilaiset tarkkuustarpeet paikkatietosovelluksissa. Tuotevalikoimasta löytyy käyttötarpeen mukaan ratkaisuja muutaman metrin tarkkuudesta aina senttitarkkuuteen saakka. Suosituimmaksi tarkkuustasoksi on muodostunut 10 cm:n H-Star-tarkkuusluokka, joka tarjoaa riittävän tarkkuusluokan moniin käyttösovelluksiin kilpailukykyisessä hintaluokassa. Monipuolinen metatiedon tallennus on aina sisältynyt automaattisesti kaikkiin Trimblen tiedonkeruuohjelmiin. Myös Trimnet-korjauspalvelussa on huomioitu erilaiset paikannustarpeet ja tarjolla onkin eritasoisia korjauspalveluita laitetyypistä sekä käyttösovelluksesta riippuen.

Tarkkuudeltaan luotettavan ja metatiedoilla varustetun paikkatiedon keruu ei ole sen vaikeampaa tai hitaampaa kuin tiedonkeruu epätarkoilla menetelmillä. Kalliiksi sen sijaan tulee, jos dokumentoinnissa on säästetty ja tieto joudutaan keräämään uudestaan tai virheellisen sijaintitiedon perusteella tehdään päätöksiä, jotka aiheuttavat merkittäviä taloudellisia vahinkoja.

 

IMG 1398TerraFlex-sovellusta voi käyttää Trimblen laitteiden lisäksi myös älypuhelimissa. Sovelluksella voi tallentaa paljon tietoa koordinaattitiedon alkuperästä ja tarkkuudesta.

 

Julkaistu kategoriassa Blogit

 

Olet varmasti joskus miettinyt tavallisen älypuhelimen soveltuvuutta satelliittipaikantamiseen ja mahdollisesti maanmittausalan vaatimaan ammattimaiseen mittauskäyttöön. Erilaisia paikannussovelluksia löytyy mieletön määrä sovelluskaupoista ja kukapa ei olisi hyödyntänyt älypuhelinta vaikkapa autonavigointiin tai uusien paikkojen etsimiseen. Älypuhelimen paikannushan toimii varsin hyvin… vai toimiiko? Minkälaisen tuntuman olet saanut tavallisella älypuhelimella suoritettavasta satelliittipaikantamisesta? Toimiiko se kaikkialla ja luotettavasti?

TDC100 FrontTrimble julkisti syksyllä 2016 ensimmäisen maastokäyttöön tarkoitetun Android-älypuhelimensa - TDC100:n. Kyseinen puhelin on varustettu Trimblen GNSS-teknologialla, joten siinä on paremmat GNSS-ominaisuudet kuin tavallisessa älypuhelimessa. Lisäksi siihen on liitettävissä tarvittaessa ulkoinen GNSS-vastaanotin entistä tarkemman paikannusratkaisun saavuttamiseksi. Kyseinen älypuhelin on myös kestävä ja helppokäyttöinen. Pitkäkestoinen akku takaa sen, etteivät työpäivät keskeydy turhan takia. Mihin tätä älypuhelinta voi siis hyödyntää? Mikä siinä on parempaa kuin tavallisessa älypuhelimessa?

Päätimme testata TDC100 (4G) -älypuhelimen (alla olevissa kuvissa testin tulokset turkoosilla värillä) sekä tavallisen korkeamman hintaluokan älypuhelimen (kuvissa keltaisella värillä) paikannuksen toimivuutta mittaamalla sekä viivamaisia että pistemäisiä kohteita. Minkälaisia tarkkuuksia saadaan, kun mitataan viivamaisina kohteina parkkiruutuja (valkoinen alue)? Alla olevasta kuvasta huomataan, että tavallinen älypuhelin ei saanut muodostettua viivamaista ratkaisua vaan pelkästään yhden pistemäisen ratkaisun, kun olisi nopeasti pitänyt kartoittaa yksi ruutu. Entäpä kolmen ruudun tilanteessa? Jonkinlaista viivaa tavallinen älypuhelin sai muodostettua väärään paikkaan, mutta TDC100-laitteen paikannustarkkuus on huomattavasti parempi.

Kuva1

Kuva2

Entäpä reitit, kun kuljetaan tien oikeaa reunaa? Ensimmäisessä kuvassa tavallisen älypuhelimen paikannusratkaisu ei seuraa ollenkaan tien oikeaa reunaa. Sen sijaan TDC100 kartoittaa tietä mallikkaasti. Sama tilanne esiintyy toisessa kuvassa, jossa tavallisen älypuhelimen paikannus ei saa kunnolla seurattua tien oikeaa reunaa.

Kuva3

Kuva4 rajattu

Ja lopuksi vielä pistemäisenä kohteena valopylväs (valkoinen merkki), joka sijaitsee kahden korkean rakennuksen välissä. Alla olevasta kuvasta nähdään selkeästi, että tavallisen älypuhelimen kartoittama valopylvään paikka eroaa lähes 10 metriä halutusta sijainnista. TDC100 onnistuu ratkaisussaan alle parin metrin tarkkuuteen.

Kuva5

Kuten yllä olevista kuvista nähdään, niin tavallisen älypuhelimen paikannukseen ei ole luottaminen, mikäli tavoitellaan esimerkiksi 1-2 metrin paikannustarkkuuksia. Jos haluat mitata aluemaisia, viivamaisia tai pistemäisiä kohteita parin metrin tarkkuudella, niin tällöin kannattaa miettiä TDC100:n hankkimista. Mikäli kartoitat esimerkiksi valaisinpylväitä, liikennemerkkejä tai vaikkapa puita sekä pensaita, niin tällöin TDC100:n paikannusratkaisu tarjoaa luotettavampaa tietoa kuin tavallinen älypuhelin. Lisäksi esimerkiksi vesihuoltosektorille TDC100:n paikannustarkkuutta voidaan hyödyntää muun muassa navigoitaessa kohteille kuten sulkuventtiilien tai kaivojen luokse.

Maastokäytön lisäksi TDC100 toimii myös tavallisena älypuhelimena, jonka avulla voit hoitaa kommunikoinnin esimerkiksi toimistolle. Miksipäs ei siis myös työpuhelimeksi?

Katso lisätietoja verkkokaupastamme ja ota yhteyttä paikkatietotiimiimme!

Julkaistu kategoriassa Blogit